Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Lihjamon mylly – pala Keurusseudun historiaa

Muutama vuosi sitten Multian vesireittien historiaa ja niiden suurta merkitystä kunnan kehitykselle juhlistettiin Multian keskustaan pystytetyllä ”Oodi Multian koskille” -vitriinillä. Hankkeen yhteydessä etsittiin kunnan vesireitteihin liittyviä vanhoja valokuvia eri kuvalähteistä. Jatkoprojektina noin kaksi vuotta sitten päätettiin etsiä uusia kuvia, joita olisi voitu lisätä jo pystytettyyn vitriiniin. Tuolloin Helena Kukkamon ja Eija Lemmetyn antamista vinkeistä alkoi myös muinoin Tamppikosken suvannossa, nykyisen Multian ja Keuruun rajan tuntumassa sijainneesta myllystä otetun vanhan kuvan metsästys. Metsästys tuotti nyt syyskuussa tulosta, kun museosta otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että annettujen kuvaviitteiden mukainen kuva on kuva-arkistosta löytynyt. Oheinen kuva myllystä ja säkkiä kantavasta miehestä on otettu arviolta välillä 1890–1910 Tamppikosken suvannosta Sammionselän itärannalta. Tamppikoskelle oli rakennettu ohituskanava, jonka alapäässä mylly sijaitsi. Myllyä kutsuttiin Lihjamon myllyksi ja sen rakennutti Keuruun kirkkoherranakin toiminut Frans Henrik Bergroth . Mylly valmistui 1852 ja aikaperspektiiviä antamaan seuraavalla vuosikymmenellä paikkakunnan suurimpia tapahtumia olivat Multian itsenäistyminen Keuruusta omaksi kunnakseen ja uittojen alkaminen. Todennäköisesti myös itse Tamppikosken pääuomassakin on tätä aikaisemmin ollut mylly, koska varsinkin kotitarvemyllyjä rakennettiin Keuruun ja Multian alueella jo 1700-luvulla ja Tamppikosken yhdistetty keskivirtaama ja korkeusero oli kuitenkin suurempi kuin muissa vesireitin koskissa, joihin myllyjä rakennettiin. Syvä kanava louhittiin kallioiseen maastoon. Louhintakiviä käytettiin myllyn perustusten kivinä ja niitä ladottiin myös kanavan sivuille tukemaan penkkaa veden aiheuttamalta eroosiolta. Alun perin mylly on ollut tekniikaltaan joko jalka- tai ratasmylly ja todennäköisesti se muutettiin 1900-luvun alussa yleisen käytännön mukaisesti vesiturbiinikäyttöiseksi, koska myllyn kiviraunioissa näkyy edelleen joitain valurautaisia turbiinikehää muistuttavia osia. Parhaiten säilynyt osa kokonaisuudesta on vielä hyvin hahmollaan oleva kanava, joskin luonto on muuten ottanut ympäristön haltuunsa. Jauhinkiviäkään ei paikalla enää ole. Alueen omistaa tällä hetkellä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys Ry. Mikäli lukijoilla on myllyn historiasta lisää tietoa tai vanhoja kuvia, otetaan niitä mielellään vastaan lehden toimituksen kautta. Myös Tamppikosken muu menneisyys kiinnostaa. Sana tamppi voi olla väännetty ruotsinkielisestä sanasta stampa eli painaa/polkea ja tämä voisi viitata siihen, että koskivoimaa olisi käytetty aikaisemmin myös esimerkiksi pellavan tai villan käsittelemiseen, mutta voi tamppi toki viitata myös myllynrattaaseen tai toiseen ruotsinkieliseen sanaan damm eli pato. Lisäksi ”Oodi Multian koskille” -vitriinin kuvapäivitykseen odotamme edelleen vanhoja kuvia laajentamaan tarinaa ja lisäämään tietoa Multian vesireittien käytöstä.