Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Älykäs kylä osaa yhteispelin

Älykäs kylä on asuinpaikka, joka henkii yhteenkuuluvuutta. Naapurista välitetään. Elektroniikkaa ei välttämättä tarvita ollenkaan. –Näinhän se asia on, vaikka tietotekniikasta paljon apua onkin, naljailee Kari Kotiranta viittoen ympärillään levittäytyviin Tiedetilan laitekokoelmiin. Yli 40 vuoden aikana kerätyt tietokoneet täyttävät entisen Karimon koulun vanhan jumppasalin nurkasta nurkkaan. Koneista vanhin on vuodelta 1977. Laitteen on Kari Kotiranta omin käsin rakentanut kiikutellessaan perheen esikoislapsia polvellaan. Tiedetilallinen on taustaltaan yliopistomies, joka siirtyi eläkkeelle Sastamalan Opiston rehtorin virasta 2016. Syntyjään Kotiranta on vankasti pihlajavetinen. Tänä syksynä Kotiranta luotsasi Pihlajaveden mukaan maan Älykkäin kylä -kilpailuun, jossa on mukana kaikkiaan 32 kilpailijaa. Kisan järjestää maaseutuverkosto yhteistyössä rakennerahastojen, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen kylätoiminta ry:n kanssa. Osanottajat voivat osoittaa kilpailukykyään muun muassa kehittämällä palvelujaan vaikkapa terveydenhuollon, koulutuksen, energian ja liikkuvuuden aloilla. Mukana voi olla myös kehittyvää elinkeino- ja kulttuuritoimintaa. Kisaavien kylien on mahdollista saada sparrausta ja koulutusta kilpailun järjestäjiltä. –Tavoitteemme on olla loppumetreillä 32 parhaan osallistujan joukossa. Päällimmäisenä toiveena on parantaa elämän laatua ja elinmahdollisuuksia. Yhtään uutta asukasta ei tällä hankkeella olla haalimassa. Heitä tulee, jos Pihlajavedellä on hyvä elää, Kotiranta korostaa. Keskusteluja ja lyhytkoulutuksia Siispä alkajaisiksi kartoitetaan, millaiset tietoliikenneyhteydet seudun talouksilla on ja voitaisiinko yhteyksiä kohentaa vaikkapa vähäisin lisälaittein tai yksinkertaisesti suuntaamalla vastaanottimia tarkemmin kohti linkkiasemia. Asukkaille on suunnitteilla keskustelutuokioita ja napakoita lyhytkoulutuksia, esimerkiksi Facebookin tai Whats App -sovelluksen käyttöön liittyen. Kotiranta iloitsee siitä, että hankkeessa ovat mukana koko vanhan kunta-alueen keskeiset vapaaehtoiset toimijat, niin kotiseutuyhdistys kuin molemmat kyläyhdistyksetkin. Alueen toiminnoista Kotiranta on parhaillaan kokoamassa yhtenäistä portaalia karttoineen. Tiedoiltaan täydentyvä ja tarkentuva portaali on jo nyt tarkasteltavissa ja kommentoitavissa muun muassa Facebookin Älypihlaja-ryhmän sivulla. Kotiranta rohkaisee ihmisiä liittymään ryhmään ja tekemään kehitysehdotuksia. –Hyviä konkreettisia ehdotuksia voi toimittaa kaikille mukaan ilmoittautuneille organisaatioille. Mukaan voi tulla kuka tahansa Pihlajaveden entisen kunnan alueelta, myös tilapäiset asukkaat. Sosiaaliset verkot tärkeitä Kotiranta tietää, että kylien asukkaille on aina ollut tärkeää tavata toinen toisiaan. Näin on myös tulevaisuudessa, vaikka yhä useammat asuisivatkin virtuaalikylissä. Tietoliikenneyhteydet ja sosiaaliset verkostot tulevat yhteydenpidossa yhä keskeisempään rooliin. Sosiaaliset verkostot ovat samalla myös turvallisuusverkostoja. Virtuaalikylien asukkaita voivat olla vaikka ne 60-luvulla Ruotsiin muuttaneet naapurit tai lapsenlapset Australiassa. Ja myös naapurit puolen kilometrin päässä. Älykkäin kylä -kilpailun säännöissä mainitaan osanoton edellytykseksi toimivat laajakaistayhteydet tai yhteydet, joita juuri parannetaan. Tekniset kriteerit Pihlajavedellä täyttyvät Kotirannan mukaan kohtalaisen hyvin. Tosin alueellista vaihtelua esiintyy. –Nopeat ja häiriöttömät yhteydet takaa viimeistään 5G-tekniikka. Se ehtinee valmiiksi suunnilleen samaan aikaan, kun viimeisetkin valokuitukaapelit on eri puolille maata saatu upotettua, Kotiranta otaksuu.