Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Joka neljäs lapsi on mielenterveysomainen

Suomessa arviolta joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa päihde- tai mielenterveysongelma. Vanhemman mielenterveysongelmat koskettavat koko perhettä. Lapsesta voi tulla näkymätön aikuisten huolien kantaja. Joskus lapsiomainen voi peitellä perheen tilannetta aikuisuuteen saakka. –Mielenterveysongelmiin liittyvä häpeän leima voi estää perhettä hakemasta apua, toisaalta avun saaminen ei aina myöskään ole helppoa. Tulevana tiistaina, Ilonan päivänä, 9. lokakuuta vietetään valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää. Tämän vuoden teemana ovat näkymättömät lapset eli lapsiomaiset, joiden avun ja tuen tarvetta ei ole tunnistettu. Haluamme FinFamissa muistuttaa, että jokainen aikuinen voi tunnistaa ja ohjata avunpiiriin ne lapset, joiden kotona on mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyviä huolia, neuvoo Keuruun omaistyöntekijä Suvi Karkiainen Keski-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:stä Jyväskylästä. Ilonan päivänä 9. lokakuuta julkaistaan teemaan liittyvä video, joka on katsottavissa FinFamin Youtube -kanavalla. Ennakkoluuloihin puolestaan pyritään vaikuttamaan Maailman Mielenterveyspäivänä 10. lokakuuta Suomen Mielenterveysseuran teemalla Valaise vihreällä, jossa erilaisuudelle näytetään vihreää valoa. Lapsiperheet rohkeasti hakemaan apua Lapsiperheitä Karkiainen kannustaa hakemaan rohkeasti apua oman paikkakunnan palveluista kuten neuvolasta, perheneuvolasta, sosiaalitoimesta ja oppilashuollosta. Myös omaisyhdistyksessä voi kertoa avoimesti perheen tilanteesta. –Meillä Keski-Suomen FinFamissa ja monessa palvelussa Keurusseudulla, on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä, jossa pohditaan perheen vahvuuksia ja haasteita lapsen näkökulmasta ja etsitään keinoja arkeen yhdessä vanhempien kanssa, kun perheessä on haasteita. Olemme aloittaneet vertaistapaamiset lapsiperheille Jyväskylässä MLL:n Perhekeskus Tourutuvalla, jonne ovat tervetulleita perheet vähän kauempaakin, toteaa Karkiainen. Yhdessä ammattilaisten tai omaisyhdistyksen työntekijöiden kanssa, voidaan jutella siitä, kuinka sairaudesta voi kertoa ikätasoisesti lapselle ja kuinka lasta ja koko perhettä voitaisiin tukea parhaiten. Lisäksi yhdistyksessä toimii oma vertaisryhmä aikuisille, joiden lapsuutta on varjostanut läheisen ihmisen psyykkinen sairaus. –Vanhemman sairaudesta huolimatta lasten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu voidaan turvata, kun varmistetaan, että perheille on riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea tarjolla. On tärkeää muistaa, että on monta tapaa olla riittävä ja lapselle paras vanhempi, muistuttaa Karkiainen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Koskettaa tuhansia myös Keurusseudulla Joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriöitä vuoden aikana ja joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Tämä suhteutettuna Keurusseudun asukaslukuun on noin 3000 ihmistä, jotka kärsivät mielenterveyden häiriöstä. –Heidän ympärillään on joukko omaisia ja läheisiä, joita sairaus koskettaa ja jotka kantavat suurta huolta läheisestään, kertoo Karkiainen. Arviolta noin 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveydenongelmista kärsivää läheistään. Vain kolme prosenttia mielenterveysomaisista saa omaishoidon tukea. Keuruun mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (2013-2018) mukaan mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64-vuotiaita oli vuonna 2014 Keuruulla 4,8 prosenttia ja koko maassa 3,7 prosenttia. –Mielenterveyden häiriöt koskettavat niin Keurusseudulla kuin muuallakin Suomessa suurta osaa väestöstä ja ne tulisi nähdä samanarvoisina kaikkien sairauksien kanssa, Karkiainen pohtii. Keuruulla ei pitkiä jonoja Osastonhoitaja Helena Ala-Viinikka Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta sanoo, ettei Keuruulla ole pitkiä jonoja avun piiriin. –Omaisena voi olla yhteydessä Keuruun vastaanoton mielenterveyspalvelujen sairaanhoitajiin ja psykologiin. Seututerveyskeskuksen psykologit auttavat elämäntilannekriiseissä. Myös päihdehoitajiin voi olla yhteydessä. Psykiatrisille sairaanhoitajille on kiireaikoja päivittäin ja lääkärille viikoittain. Päihdehoitajilla on myös päivittäin kiireaikoja, kuvailee Ala-Viinikka terveyskeskuspalvelujen saatavuutta. Keuruun terveysaseman vastaanoton mielenterveyspalvelut vastaavat Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueen psykiatrisesta avohoidosta ja psykiatrisesta kuntoutuksesta sekä vaikeiden päihde- ja muiden riippuvuusongelmaisten avohoidosta. Vertaistukea saman kokeneilta Suvi Karkiainen on iloinen Keuruulla toimivasta vertaistukiryhmästä, joka on tarkoitettu kaikille psyykkisesti sairastuneiden tai oireilevien omaisille ja läheisille. –Diagnoosia ei tarvita, huoli riittää. Ryhmä on avoin, maksuton, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa saa kokemuksen, ettei ole asiansa kanssa yksin. Ryhmän teemoissa ja sisällöissä omaisten toiveet otetaan huomioon. Vaikka ryhmässä puhutaan vaikeistakin asioista, siellä jaetaan myös arjen ilon aiheita ja vinkkejä jaksamiseen. Vertaistuessa on todella voimaa, toteaa Karkiainen. Keuruun ryhmään ovat tervetulleita omaiset paikkakunnasta riippumatta, joten myös Multialta ja Petäjävedeltä voi tulla mukaan. Mikäli paikkakunnille toivotaan omaa ryhmää, siitä voi olla yhdistykseen yhteydessä. Ryhmää ohjaa omaistyöntekijä, jolle voi varata myös yksilökeskusteluajan. Ryhmä kokoontuu Lehtiniemen palvelukeskuksen takkahuoneella kerran kuukaudessa. Seuraava kokoontuminen on maanantaina 8. lokakuuta. Omaista uhkaa uupuminen Läheisen sairastuminen on aina kriisi myös omaisille. Usein itsestä huolehtiminen unohtuu, kun voimat menevät sairastuneen tilanteen selvittelyyn. Silti on tärkeää yrittää pitää kiinni perusasioista, kuten unesta ja ruokailurytmistä. Sopeutumisprosessi on yksilöllinen, usein koetaan syyllisyyttä. –Älä jää tunteidesi ja ajatustesi kanssa yksin vaan hae apua myös itsellesi. Läheisellä on merkittävä rooli sairastuneen tukemisessa. Jos hän ei saa itse tarvitsemaansa tukea, voi olla vaarana uupuminen. Juttele asiasta luotettavan ihmisen kanssa. Ole yhteydessä omaisyhdistykseen, neuvoo Karkiainen omaisen sairastumiskriisin keskellä eläviä. Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. –Toimintamme mukautetaan saatujen varojen mukaan. Rahoitus haetaan vuosittain, kertoo Karkiainen. Lähteet: Mielenterveysomaisten Keskusliitto, FinFami ry:n ja Suomen Mielenterveysseuran nettisivut, Keuruun mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ja Seututerveyskeskus.fi Kriisikeskus Mobile palvelee 24/7 myös omaisia ja läheisiä. Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamiin yhteys joko puhelimitse, sähköpostitse tai kasvotusten varaamalla keskusteluajan, myös anonyymisti. Läheisen sairastuminen on aina kriisi myös omaiselle. Keskusteluapu on tärkeää, yksin ei tarvitse jäädä. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen psykologit ja depressiohoitajat. Keuruun mielenterveyspalvelujen pariin pääsee Keuruun vastaanoton kautta. Psykiatrisiin sairaanhoitajiin saa yhteyden suoraan soittamalla tai koulujen oppilashuollon kautta. Keski-Suomen muistiyhdistyksen Keuruun alaosastolla on toimintaa muistisairaiden omaisille. Keski-Suomen omaishoitajat ry järjestää toimintaa kaikille omaisille ja omaishoitajille sairaudesta riippumatta Petäjävedellä. Jämsän Seudun Omaishoitajat ry:n omatoimiryhmä kokoontuu Keuruulla. Luotettavaa lisätietoa Mielenterveystalon nettisivuilta www.mielenterveystalo.fi. "Älä jää tunteidesi ja ajatustesi kanssa yksin vaan hae apua myös itsellesi. Läheisellä on merkittävä rooli sairastuneen tukemisessa. Jos hän ei saa itse tarvitsemaansa tukea, voi olla vaarana uupuminen." Suvi Karkiainen Omaistyöntekijä Keski-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry