Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hirvivaara vaanii syksyn hämärässä

Keski-Suomen alueella hirvikolareita tapahtuu noin 150 vuosittain, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan hirvikolareista ja kolmanneksi eniten kaikista maakunnista. Peura- ja kauriskolareita on Riistakeskuksen tietojen mukaan tapahtunut vuonna 2017 yli 220. Koko maassa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1 740 poliisin tietoon tulevaa hirvikolaria. Onnettomuuksien määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla, mikä on seurausta hirvieläinkantojen kasvusta. Sama kehitys on nähtävissä niin valtakunnallisesti kuin Keski-Suomessa. Vuonna 2013 Keski-Suomessa tapahtui 131 hirvikolaria, mutta vuonna 2017 hirvikolareita oli jo 181. Keski-Suomen hirvieläinonnettomuuksissa on viiden vuoden aikana loukkaantunut 62 henkilöä ja kuollut yksi. Yli puolet onnettomuuksista tapahtuu valtatiellä, pääasiassa valtateillä 4 ja 9. Onnettomuusriski kasvaa syksyllä Syksyllä pimenevien iltojen myötä riski joutua hirvi- tai peuraonnettomuuteen lisääntyy huomattavasti. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa. Fiksu autoilija kunnioittaa myös hirvivaroitusmerkkejä. Hirvikolareita on syksyisin muita vuodenaikoja enemmän, koska hirvet liikkuvat kiima-ajan ja metsästyskauden vuoksi tavallista vilkkaammin. Samaan aikaan keli- ja valaistusolosuhteet muuttuvat vaativammiksi. Hirvieläimet liikkuvat aktiivisimmin hämärässä, varsinkin auringonlaskun ja -nousun aikaan. Vaarallisin hetki on auringonlaskun jälkeinen ensimmäinen tunti. Keski-Suomen alueen hirvikolareista noin puolet on tapahtunut syys–joulukuussa. Alenna nopeutta ja huomioi hirvivaroitusmerkit Paras keino välttää hirvieläinonnettomuus on ajonopeuden laskeminen riskialttiiksi todetuilla ja hirvivaroitusmerkeillä varustetuilla tiejaksoilla sekä hirviaitojen päättymiskohdissa. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen, mutta myös lieventää vammoja törmäyksen sattuessa. Hirvivaroitusmerkit kannattaa aina ottaa tosissaan – valtaosa kolareista tapahtuu hirvivaara-liikennemerkillä osoitetuilla tiejaksoilla. Hirviä liikkuu kuitenkin myös varoitusalueiden ulkopuolella. Ei ole aivan tavatonta törmätä hirveen myös moottoriteillä tai muilla hirviaidoilla varustetuilla tiejaksoilla. –Hirvionnettomuuden sattuessa nykyisellä autokannalla ajonopeudella on ratkaiseva merkitys seurauksiin. 80 kilometrin tuntinopeudella ajetussa onnettomuudessa ei tiettävästi hirvi ole päätynyt auton sisälle. Tiedossani on, että ajonopeuden ollessa vähintään 100 kilometriä tunnissa, on hirvi törmäyksen voimasta tullut tuulilasista sisään henkilöauton ohjaamoon, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen . Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella ja jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa. Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja, vältä sumuvalojen käyttöä. Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä. Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa. Viesti muille autoilijoille hirvihavainnosta; väläyttämällä ajovaloilla/jarruvaloilla. Onnettomuustilanteessa varoita ensin muuta liikennettä, ja vie varoituskolmio paikalleen. Auta ja hälytä apua (112), jos onnettomuudessa on loukkaantuneita (hätänumero 112) ja ilmoita aina poliisille. "Ajonopeuden ollessa vähintään 100 kilometriä tunnissa, on hirvi törmäyksen voimasta tullut tuulilasista sisään henkilöauton ohjaamoon." Anne-Maria Pesonen liikenneturvallisuusinsinööri