Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Luokkatoverit kuuden vuosikymmenen takaa

–Pääsimme yhdessä ylioppilaiksi 60 vuotta sitten ja tunnemme hyvin toisemme. Olemme tässä vuosikymmenten varrella tavanneet useasti ennenkin, Helsingissä, Tampereella ja täällä Haapamäellä. Vuosi vuodelta on ollut aina entistä mukavampi tavata toisiaan, sanoi Sirkka Juva o.s. Minkkinen , kun vanhat koulukaverukset kokoontuivat kahvittelemaan Haapamäen vanhalle yhteiskoululle ja sitä ennen yhteiskuvaan koulun portaille. –Tässähän meidät kuvattiin lakkiaispäivänäkin, kuinka paljon suuremmilta nämä portaat silloin tuntuivatkaan, joku huokaa. Luokkakokous on sinne saapuville tärkeä tapaaminen, onhan kouluaika merkittävä osa elämää. –Yhteiskoulusta jäi niin mukavat muistot, kävin tätä koulua kahdeksan vuotta, entistä oppikoulua, kertoi Juva. Sittemmin hän on asunut pitkään Pirkkalassa ja työskennellyt Tampereella. Mukavia muistoja kouluvuosilta Yhteiskoulun salissa, kahvipöydän toisessa päässä istuvat Heinosen tytöt, luokkakaverukset kansakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien eli Hilkka Kinnunen o.s. Heinonen ja Liisa Halkka o.s. Heinonen. –Eihän me olla sukuakaan, vaikka meillä oli sama sukunimi. Hyviä ystäviä olemme olleet pienestä tytöstä. Koulussa istuimme vierekkäin. Kerran jouduin nurkkaankin, kun tunnilla kuiskasin jotain Liisan korvaan, muisteli Kinnunen kansakouluaikoja. Oppikoulussa tyttöset tekivät yhdessä läksyjä Kinnusen lapsuudenkodissa, se on jäänyt mukavana muistona Halkan mieleen. Kinnusen paras koulumuisto on, kun hän voitti koulun parhaan palkintolautasen hiihdettyään sisukkaasti räntäsateen seassa, vaikka pojatkin yritykselle ilkkuivat. Keuruulta lukioon junalla Luokkakaverukset Pirkko Leppäkari o.s. Helenius ja Marketta Karpio o.s. Nieminen puolestaan tulivat Haapamäelle lukioon Keuruulta. –Keuruulla ei tuolloin vielä ollut lukiota. Haapamäen yhteiskoulussa oli erilainen henki kuin Keuruulla, jossa rehtorina oli Jussi Rainio , hänen otteensa oli uudenaikaisempi ja koulussa ilmapiiri vapaampi, Leppäkari ja Karpio vertasivat. Tytöt asuivat viikot Haapamäellä vuokrahuoneessa ja kiirehtivät lauantaisin junalla kotiin viikonlopuksi. –Opettajissa oli ankariakin tuohon aikaan, kansakoulussa ja myöhemminkin. Asioita opeteltiin ulkoa, muita tietolähteitä ei ollut kuin kirjat. Toisin on nykyään, he sanoivat. –Minulla jäivät mukavina mieleen koulumatkat metsäpolkua pitkin ja naapurissa sijainnut leipomo, jutteli Karpio. –Minä muistan elävästi, kun kävelin keväällä junalle, kun viimeiset tentit olivat ohi ja koulu käyty. Myös kuvaamataidon opettaja Vuokko Kimari-Ermala ja hänen tuntinsa ovat jääneet hyvänä mieleen. Tuolloin aloittamani kuvataideharrastus jatkuu yhä, sanoi Leppäkari. Haapamäen yhteiskoulun kevään 1958 ylioppilaat aikovat kokoontua yhteen vielä toistekin. –Kyllä varmaan kokoonnumme, tulihan meitä nytkin 11 henkeä paikan päälle! Edit: Korjattu nimi Marketta Karpioksi to 13.9.2018 kello 11.35.