Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Jälkikuva: Ville Riihisen tie vei kuritushuoneesta eduskuntataloon

Vihriälänlahdelta Könttärinmutkaan ei ole kuin muutama kilometri, mutta tuollekin raitille mahtuu monta tarinaa. Yksi niistä kertoo Maria Riihisestä , Kaarlo Jukosesta ja yhdestä suomalaisesta kansanedustajasta, jotka ovat keuruulaisia kaikki. Vuonna 1863 syntynyt Maria oli taidoistaan tunnettu pitokokki, joka pyydettiin aina isoja juhlia järjestettäessä paikalle. Kokki sai työstään palkkaa, ruokaa, rahaa, mitä nyt tapana oli. Tienestit soivat tuohon aikaa naiselle jonkinlaisen itsenäisyyden. Itsellisyyttä oli, mutta olipa kaksi lastakin. Ihan itse nekin saatu; isää ei oltu saatu nimettyä. Syksyllä 1897 Maria oli kutsuttu Vihriälään emännöimään. Talossa yöpyi asioitsija Kaarlo Jukonen. Ja mitäpä Vihriälänlahden tienoilla sitten tapahtuikin, sitä selviteltiin seuraavana vuonna Könttärin kevätkäräjien aikana. Viimeisillään raskaana ollut Maria joutui kokkaamisen lomassa vetoamaan Jukosen antamaan naimalupaukseen. Yritys ei onnistunut. Elämä kolmen lapsen aviottomana äitinä alkoi vaikuttaa liian vaikealta.. Kosto tapahtui kirveellä Itsenäiseen elämään tottunut nainen teki itsenäisen päätöksen. Hän päätti kostaa. Kun Könttärin käräjätupa iltamyöhään hiljeni, Maria odotti asioitsijaa oven takana kirveen kanssa. Asioitsija sai vähäisiä vammoja, Maria vankilatuomion. Harva kansanedustaja lie syntynyt kuritushuoneessa, Wilhelm Riihinen syntyi. Kun Maria sai pojan 30. toukokuuta 1898, syntymäpaikaksi merkittiin Hämeenlinnan kuritushuone. Marian poika, jota Villeksi kutsuttiin, nousi eduskuntaan 1945 Suomen kansan demokraattisesta liitosta Kymen läänin itäisen vaalipiirin edustajana ja uudestaan kaudeksi 1948–51 Kymen läänin vaalipiiristä. Jos ei äidin elämä ollut yksioikoista, ei ollut pojankaan. Ville Riihinen oli poliittisista syistä vankilassa useampaan kertaan. Viimeinen vankila-aika oli 1939–40. Yhteiskunnallisesti aktiivinen Riihinen teki ennen eduskuntakausiaan muun muassa kirvesmiehen ja autonkuljettajan töitä. Kohti eduskuntaa hän ponnisteli sanomalehti Työn toimittajana ja Viipurin Työväenyhdistyksen taloudenhoitajana. Kansanedustajan tehtävien jälkeen hän toimi Helsingissä Raittiusyhdistys Koiton taloudenhoitajana. Könttäri mutkineen, Vihriälä ja Keuruun ensimmäisen nimismiehen virkatalo seisovat yhä konnuillaan. Lahden rantamaisema ja Suolahen aukeen pellot ovat entisellään. Ja eduskuntaan meneminenkin kiinnostaa edelleen.