Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Karjatilan toiveena kolmas rehusato

Ennätyskuiva kesä on verottanut karjan rehuvarastoja huomattavasti myös Keuruun seudulla. –Tuntuma on, että rehu- ja viljasadosta on poissa ainakin neljännes keskimääräiseen satoon verrattuna, arvioi maaseutupäällikkö Eero Laskujärvi maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueelta. Vaikka rehuvarastot uhkaavat jäädä niukoiksi, ei karjan pakkoteurastuksista ole kantautunut tietoja maaseutuhallinnolle. Moni tila sen sijaan yrittää koota syyskuun loppupuolella talteen kolmannen rehusadon, joko oman karjan käyttöön tai myytäväksi rehua tarvitseville. Laskujärvi huomauttaa, että tilanne kesän jälkeen vaihtelee paljonkin. Paikalliset kuurosateet ovat siellä täällä tuoneet pelloille kaivattua kosteutta. –Joillain tiloilla satoa voidaankin pitää jopa kohtuullisena. Yleistilanne ei näyttäisi Keuruun seudulla liioin olevan erityisen paha. Maatilojen taloudellinen ahdinko on kuitenkin näilläkin seuduilla todellinen. Kun erittäin huonoja vuosia on nyt sattunut kaksi peräkkäin, ei olisi ihme jos tämä vuosi olisi viimeinen niitti niille tiloille, joilla on pitempään harkittu lakkautusta, Laskujärvi sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keuruulla 129 aktiivitilaa Keuruulla toimii tänä vuonna 129 aktiivitilaa, joista kotieläintiloja 30. Näistä maitotiloja on 14, nautakarjatiloja 16. Multialla maataloutta harjoittaa 64 aktiivitilaa, joista 6 lypsykarjataloutta, 6 nautakarjataloutta. Keuruulla on viljelyssä reilut 4 700 peltohehtaaria, joista yli 2 000 hehtaaria monivuotisessa kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehutuotannossa sekä laidunnurmina. Rehuohraa ja kauraa kasvatetaan yhteensä noin 1 100 peltohehtaarilla. Multialla viljelyssä on noin 1600 peltohehtaaria, mistä noin tuhat hehtaaria nurmiviljelyssä, noin 150 hehtaaria rehuviljalla. Laskujärven arvion mukaan seudun karjatilojen määrä on edelleen vähenevä. Aktiivitilojen vähetessä peltoalaa jää silti viljelyyn. –Pelto siirtyy jonkun toisen aktiivitilan käyttöön. Maatalouden rakenteessa tapahtuu kehittymistä, kun aktiivitilojen viljelyksessä oleva peltoala kasvaa. Ruuantuotannosta on kysyntää jatkossakin, Laskujärvi sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Riiholaistilalla rehu riittää talveksi Riihossa 65 lehmän lypsykarjatilaa hoitava Juha Salkinoja arvioi rehun riittävän omalle karjalle yli ensi talven, vaikka ensimmäisestä korjuuerästä jäikin puuttumaan kolmannes ja myöhemmin korjatusta jopa puolet. Mikäli suotuisaa säätä syyskuussa jatkuu, Salkinojan toiveena on kolmannen rehusadon talteen saaminen. Kolmas rehusato saattaa joillain tiloilla ratkaista sen, joudutaanko karjanhätäteurastuksiin vaiko ei. –Itsellä on ollut tuuriakin matkassa, kun keväällä tuli kylvetyksi vasta salaojitettuun peltoon herne-kauraseos. Tästä kylvöksestä päästiin tekemään säilörehua hyvissä ajoin, mikä oli pelastus. Meillä ei lehmiä mene hätäteurastukseen, Salkinoja kertoo. Syyskuun ensimmäisellä viikolla useimmilla Keuruun seudun tiloilla ovat puinnit jo loppusuoralla. Poikkeuksellisen varhainen korjuuaika ei todista sadon hyvästä laadusta, päin vastoin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Juha Salkinoja kuittaa vuodentulon yhdellä lauseella: "Viljankuivaukseen ei tänä vuonna liikoja rahaa hupene". Pro Agrian elokuun lopulla julkistaman katsauksen mukaan kevätviljojen kokonaissato on vain 60-70 prosenttia keskimääräisestä. Laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Sadon määrää ja laatua heikentävät etenkin pieneksi jääneet jyvät ja paikoitellen myös jälkiversonnasta johtunut epätasainen tuleentuminen. Säilörehun kokonaissato jää jopa 30-50 prosenttia tavanomaista pienemmäksi. Määrän arvioidaan riittävän vain täpärästi sisäruokintakaudella.