Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ennätyksellisen lämmin kesäkausi 2018

Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin kesä toistuu Suomessa keskimäärin 20‒30 vuoden välein. Osalla paikkakunnista kesä oli kuitenkin tätäkin äärevämpi. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi. Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937. Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi. Hellettä oli poikkeuksellisen paljon Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin maan eteläosassa noin 40 päivänä ja Lapin asemilla noin 20 päivän molemmin puolin. Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. Tämä on kolmanneksi eniten vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna. Yhteensä jossain päin maata mitattiin hellettä 63 päivänä, mikä on toiseksi suurin määrä 1960-luvulta alkaen. Vain vuonna 2002 on mitattu enemmän hellepäiviä, 65 kappaletta. Tilastojen valossa hellelukemat ovat mahdollisia vielä syyskuussa. Erittäin kuiva alkukesä Kesäkuu-elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi maan länsipuoliskolla. Etenkin Ahvenanmaalta Keski-Suomeen yltävällä alueella sademäärät jäivät vain noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista. Vastaavaa toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Muutamilla havaintoasemilla maan lounaisosassa kesä oli jopa ennätyksellisen kuiva. Keskimääräistä sateisempaa oli lähinnä vain Pohjois-Lapissa. Kesän suurin sademäärä, 286,6 millimetriä, mitattiin Taivalkoskella. Vähiten satoi Ahvenanmaan Jomalassa, 77,6 millimetriä. Kuivuus alkoi kuitenkin jo toukokuussa ja maan länsiosassa ei käytännössä satanut juuri lainkaan yli kuukauteen. Vähäiset sadekertymät yhdistettynä kesän kuumuuden aiheuttamaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi etenkin alkukesästä. Elokuukin oli lämmin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin lämpötilapoikkeama oli maan itäosassa, jossa vastaavanlainen elokuu toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Maasalamoita paikannettiin elokuussa noin 61 000, mikä oli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen nähden. Lähes kaikki salamointi painottui kahdelle päivälle 2.-3. elokuuta. Ilmasto riskeihin varautuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana. Ruotsissa touko- ja kesäkuun keskilämpötilat ylittivät edelliset ennätykset, ja keskilämpötila ylittyi suuressa osassa maata yli neljällä asteella vuoden 1961–1990 vertailukauteen nähden. Latviassa toukokuu oli mittaushistorian lämpimin; myös kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista lämpimimpiä. Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä useissa Pohjoismaissa. Islannissa puolestaan satoi paikoin poikkeuksellisen paljon. Pohjoismaissa ja Baltian maissa sää vaihtelee paljon vuosittain. Tulevaisuudessa talvet ovat leudompia, vähälumisempia ja kylmiä jaksoja esiintyy harvemmin. Lämpöaallot ja kuivuus yleistyvät kesäisin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset matalapaineiden esiintymistiheyteen ja korkeapaineiden kestoon voivat edelleen voimistaa säässä tapahtuvia muutoksia. –Ennätyksellisiä sääilmiöitä esiintyy tulevaisuudessa yhä useammin. Siksi yhteiskunnan on varauduttava muuttuneeseen ilmastoon, jossa nyt poikkeuksellisena pidetyistä sääilmiöistä, kuten helleaalloista, rankkasateista tai kaupunkitulvista, tulee yhä tavanomaisempia, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoo. –Sää ja ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä. Tästä syystä tarvitaan laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä. Lähde: Ilmatieteen laitos