Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Pääkirjoitus: Jotta vanhuus olisi hyvä ikä

Eija Ruoho Hyvä ikä voi olla lapsuus, nuoruus, aikuisuus, keski-ikä ja vanhuus. Vanhuutta yhteiskunnassamme kuitenkin vähän väistellään jo termeissä. Vanha ihminen on seniori, ikäihminen, kultaisessa iässä, harmaa pantteri ja niin edelleen. Eikä siinä mitään, jokainen valitkoon miten haluaa itseään kutsuttavan vanhana. Pääasia on, että vanhuuskin voi olla hyvää ja täyttä elämää, vaikkakin erilaista kuin nuorempana. Selvää on, että vanhana tarvitsee erilaisia palveluja kuin nuorempana. Tällä hetkellä kaikissa palveluissa korostetaan, että ihmisen on hyvä elää omassa kodissaan niin pitkään kuin elämä siellä sujuu. Keuruullakin on tavoitteena, että keuruulaiset ikäihmiset selviävät mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. "Kotihoidon tehtävänä on turvata kotona asuminen silloin, kun asiakkaan toimintakyky on sairauden, vammaisuuden tai vanhuuden vuoksi siinä määrin alentunut, että arjesta ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on vaikeaa", sanotaan kaupungin sivuilla. Mutta mutta. Kyliltä kuuluu kummia. Avun saamisessa saattaa olla rajoitteena välimatka, jopa alle 10 kilometriä. Apua ei olla halukkaita tuomaan niin "pitkän matkan" päähän. Asiakkaan eli vanhan ihmisen pitää kyetä pitämään puolensa ja vaatimalla vaatimaan apua. Kaikki eivät siihen pysty. Hämmästyttää kummastuttaa. Onko syynä se, että matkaan menee liikaa aikaa vai matka itsessään? Onko vanhuksen asuttava keskustassa apua saadakseen? Jääkö kauempana asuva vanhus omaisten, ystävien tai naapurien avun varaan ja pahimmassa tapauksessa oman onnensa nojaan?