Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Tuttu maisema rauhoittaa ja virkistää

”On onni löytää oma maisemansa”, toteaa César Manrique , joka on tunnettu lanzarotelainen arkkitehti-taiteilija. Hän itse syntyi ja vaikutti viime vuosisadalla tällä erikoisella Kanariansaarten tulivuoriperäisellä saarella ja palasi sinne pysyvästi asuttuaan pitkään ulkomailla. Lanzaroten rakennuskantaa leimaa hänen arkkitehtuurinsa, jonka hän pyrki liittämään tuon karun saaren ympäristöön. Pari kertaa saarella vierailleena voin ymmärtää sen antaman virikkeen, se on samalla kertaa eteläinen kaunis aurinkosaari, toisaalta rosoinen, tulivuorenpurkausten jäljiltä edelleen laavavirtojen muodostamien louhikoiden leimaama saari. Itselleen merkittävään maisemaan haluaa palata. Eri vuodenaikoina, yksin tai muiden kanssa, ja eri säätilatkin saavat maiseman näyttämään erilaiselta kerrasta toiseen. Tällä Lanzaroten saarella olen kuitenkin turisti: en kuulu tänne, vaan vierailen täällä, toisin kuin Manrique koki. Mikähän oma maisemani on: niitä löytyy Keuruulta varmasti useita. Järvet, metsät ja rannat ovat täällä omanlaisiaan. Sadekin jotenkin kuuluu tänne. Sateen ropina on kodikasta ja virkistävää. Ei haittaa, vaikka Keuruu ei ole listan etupäässä, kun verrataan Suomen asuinpaikkoja sateettomuuden suhteen. Sade antaa elämää ja luo kasvua. Löydän Keuruulta useita minulle tärkeitä paikkoja ja maisemia niin omissa pihapiireissäni kuin muualla. Vaikkapa näkymä Lapinlahden sillalta Tarhiajärvelle autosta käsin on aina mieltä kohottava. Ihmisetkin kuuluvat maisemaan. Kynnystä häiriintyä muiden ihmisten läheisyydestä ja näkymisestä voisi ylipäätään Suomessa reilusti alentaa. Tarvitseekohan jokaiselta laiturilta voida pulahtaa veteen Aatamin ja Eevan asussa? Matkalla hyvä, kotona paras, on tunnettu sanonta. On helppoa ihastua toiseen maahan, kulttuuriin ja maisemiin. Matka voi palvella myös sisäistä matkaa, tarjota irtiottoa jostain, josta pitää kiinni turhankin paljon. Myös mökkilomailu on monelle pyhä asia. Matkalla oppii arvostamaan lähiympäristöään – siispä ne tarvitsevan toinen toistaan, matka ja kotiinpaluu.