Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kiirastorstai ja pitkäperjantai maalauksissa – pääsiäisen tapahtumat Keuruun kirkkojen alttaritaulujen aiheina

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Tämä näkyy myös evankelisluterilaisessa kirkkotaiteessa; monen kirkon alttaritaulut kuvaavat pääsiäistä ja sitä edeltäviä päiviä. Myös Keuruun uudessa ja vanhassa kirkossa alttaritaulujen aiheet löytyvät Raamatussa kerrotuista kiirastorstain ja pitkäperjantain tapahtumista. –Kristillinen usko perustuu ensimmäisen pääsiäiseen, joka on kristinuskon vanhin juhla. Taiteilijat ovat halunneet maalata kirkkojen alttaritauluihin oman näkemyksen pääsiäisen ajan tapahtumista, kertoo Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen . Juttu jakuu kuvan jälkeen. Keuruun uuden kirkon alttaritaulu "Kristus ristillä" on kuvataiteilija Eero Järnefeltin (1863–1937) maalaama. Maalaus kehyksineen valmistui juuri ennen kirkon vihkiäisiä vuonna 1892. Alttaritaulun alla on Järnefeltin tekemä predella-maalaus Enkeli ilmestyy Kristukselle Getsemanessa. –Predella tarkoittaa vanhan alttarikaapin jalustaa, jossa säilytettiin pyhäinjäännöksiä. Alttaritaulu sijoitettiin yleensä niin korkealle, että se näkyi kirkon peräpenkkiin saakka. Kun alttaritaulun alle jäi tilaa, alettiin sekin tila täyttää maalauksilla. Näin syntyi predella-maalaukset, jotka vertauskuvauksellisesti toimivat jalustana ylemmälle alttaritaululle, Poikonen jatkaa. Keuruun uudessa kirkossa alempi alttaritaulu on mielenkiintoinen, sillä siihen Järnefelt maalasi piilokuvan. Kaikki eivät piilokuvaa hahmota, mutta Jeesuksen ja enkelin välissä olevasta kiviaidasta hahmottuvat esiin Jumalan kasvot. Järnefelt puhui kuitenkin aina salatuista Jumalan kasvoista, sillä todelliset taidemaalarit, joihin Järnefeltkin kuului, eivät uskaltaneet maalata Jumalan kasvoja, koska kukaan ei ollut niitä koskaan nähnyt. Symbolisesti teoksessa olevat salatut kasvot kertovat ihmisten uskosta: toinen sen näkevät, toiset eivät, toiset uskovat ja toiset eivät. Taiteilija kuvasi myös enkelin sädekehän valon, joka heijastui Jeesuksen kasvoille sekä Jeesuksen pyhyyden merkiksi pään yläpuolelle muodostuvan auran. Järnefeltin taitavasta valon käytöstä kertoo myös teoksen taustalla siintävät Getsemanen kaupungin valot. –Eero Järnefeltin isä Alexander Järnefelt oli Vaasan läänin kuvernööri. Kun rautatie Tampereen ja Vaasan välille rakentui vuonna 1883, Järnefeltin perhe vietti useana kesä aikaansa Keuruun seudulla. Niiltä ajoilta juontaa juuret myös siihen, että kauppias Edvard Damstèn , joka vastasi maalauksen kustannuksista, tilasi uuden kirkon ylemmän alttarimaalauksen juuri Järnefeltiltä. Alemman alttaritaulun aihe oli taiteilijan oma ehdotus alun perin pyydetyn ehtoollisaiheen sijaan. Aihe toteutui, kun taulun lahjoittajaksi lupautui maanviljelijä H. Jokela Haapamäeltä, historioitsee Poikonen. Kristus ristillä -teoksesta käy hyvin ilmi Järnefeltin perehtyneisyys Raamattuun. Joulun ajallisesta sijainnista ei kerrota Raamatussa mitään tarkkaa ajankohtaa, mutta pääsiäinen on pystytty määrittelemään tarkasti. –Pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täyden kuun ensimmäisenä sunnuntaina. Järnefelt on maalannut ylempään alttaritauluun myös täyden kuun. Sen vuoksi pääsiäistä edeltävällä hiljaisella viikolla on aina lähes täysikuu, Poikonen valaisee. Uuden kirkon taulut ovat Järnefeltin ensimmäiset alttaritaulut. Ne ovat osaksi maalattu Pariisissa, jossa Järnefelt opiskeli maalaustaidetta. Ylempää alttaritaulua katsottaessa alttarin vasemmalta puolelta taulussa näkyy Järnefeltin tekemä korjaus Marian kädelle. Siihen aikaan maalauskankaan epätasalaatuisuus oli yleistä; kankaat imivät väriä eri kohdissa eri tavalla. Järnefeltin tekemä käden asemoinnin korjaus näkyy hyvin, kun katsoo taulua sen vasemmalta puolelta. Suoraan edestä katsottuna korjausta ei huomaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keuruun vanhan kirkon sisä- ja kattomaalaukset on tehnyt turkulainen maalarimestari Johan Tilènin (1743–1806), joka opiskeli aikoinaan Tukholmassa. Ylempi alttaritaulu Ristiinnaulittu ja alempi predella-maalaus Ehtoollinen valmistuivat 1780-luvun alussa. –Pääsiäisen tapahtumat toistuvat vanhan kirkonkin alttaritauluissa. Alemman taulun aihe viimeisestä ehtoollisesta kertoo kiirastorstaista ja ylempi taulu pitkänperjantain ristiinnaulitsemisesta. Vertauskuvallisesti molemmissa kirkoissa alempi alttaritaulun tapahtumat johtavat ylempään alttaritauluun ja kuvaavat näin ristin tiestä kristinuskossa, Poikonen pohtii. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vanhan kirkon alttaritauluista kävi ilmi, ettei Tilèn ollut kovin taitava maalari. Taulujen hahmot on kuvattu joko suoraan edestäpäin tai sivultapäin. Alemman alttaritaulussa olevan leipälautasen Tilèn maalasi siten, että se näyttää olevan pystyssä, vaikka hän on yrittänyt todennäköisesti saada sen näyttämään pöydällä lepäävältä. Sen lisäksi tauluissa olevien hahmojen kasvokuvat ovat lähtökohtaisesti kaikki samanlaisia. –Thilènin maalaama vanhan kirkon alempi alttaritaulu Ehtoollinen perustuu Rubensin tekemään esikuvaan. Keuruun kirkonkirjoista käy ilmi, että Tilènille oli maksettu palkkaa kirkon sisämaalausten teosta vuosina 1782–1786, sanoo Poikonen.