Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kellojen viisareita siirretään ensi yönä kello 3, kiistelty kesäaika tulee taas

Kesäaikaan siirrytään Suomessa aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Tänä vuonna kellonsiirto tapahtuu huomenna sunnuntaina 25. maaliskuuta aamuyöstä kello kolmen aikaan. Tällöin kelloja siirretään yhden tunnin verran eteenpäin. Kellojen siirtäminen on herättänyt keskustelua jo pidemmän aikaa. Suomessa tehtiin jopa kansalaisaloite kesäajasta luopumiseksi. Aloite saikin 70 000 allekirjoitusta ja sai kannatusta eduskunnassa. Kansalaisaloite jouduttiin kuitenkin hylkäämään, sillä EU-direktiivi säätelee kellojen siirtoa. Tämä sitoo myös Suomea Euroopan unionin jäsenmaana. Kellojen siirtämisen vaikutuksista terveyteen on tehty monia tutkimuksia. Kesäaikaan siirtymisen on havaittu vähentävän unen määrää ja heikentävän sen laatua. Heikosta unenlaadusta voi taas seurata muita terveydellisiä ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan edestakaiset kellonsiirrot ovat elimistölle lisärasite. –Kesäaikaan siirtymisen rasitukset paitsi katkonaistavat yöuntamme nuoresta pitäen, myös tukkivat vanhemmiten verisuoniamme odotettua useammin. Tuoreen tanskalaisen tutkimuksen mukaan masennusjaksoja ilmaantui syksyisen kellonsiirron jälkeen sitä seuraavien 10 viikon kuluessa 11 prosenttia odotettua enemmän, Partonen kirjoitti blogissaan viime vuonna. Kesäaikaan siirtymisestä kärsivät erityisesti iltavirkut. Mitä enemmän ikää tulee, sen vaikeampi on saada sisäinen kello takaisin kohdalleen. Nykyään kaikissa EU-maissa kesäaika aloitetaan ja lopetetaan samaan aikaan. Suomessa on noudatettu kesäaikaa vuodesta 1981 lähtien, mutta asiaa pohdittiin jo ensimmäisen maailman sodan jälkeen. Alkujaan kesäaika keksittiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Energiasta oli tuolloin pulaa, jolloin yksi ylimääräinen valoisa tunti kesäiltaisin pienensi energialaskua. Monet Keski-Euroopan maat ottivat Saksasta mallia. Suomessa kellojen siirtämisestä ei nähty olevan hyötyä lyhyiden kesäöiden vuoksi. Sodan jälkeen monet maat luopuivat kesäajan käytöstä. 1970-luvun energiakriisi sai kuitenkin Keski-Euroopan maat ottamaan kesäajan pysyvästi käyttöön. Lähde: Ulkoministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos