Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Jokerina pohjalla: Henkisen kunnon mittari

Joskus tämä urheilumaailma ahdistaa. Yli 30 vuotta kunto- ja kilpailu-urheilua seuranneena ihmisten käyttäytyminen ladulla jaksaa ihmetyttää. Jos sanana laturaivo onkin äärimmäisen typerä, on se ilmiönä vieläkin typerämpi. Tiistaina tuli julki viimeisin tapaus Hollolasta, jossa ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita vastaan tullut vanhempi mies huitoi sauvoillaan lapsia niin, että sauvan lyönnistä oli jäänyt näkyviä jälkiä lasten iholle. Todennäköisenä syynä pahoinpitelyyn oli ollut se, että lapset olivat kiertäneet latua yleisesti väärään suuntaan, mikä ei opastein ja merkein ollut kiellettyä. Opettajan saapuessa paikalle, mies oli sanonut, että "metsäänkö hänen olisi pitänyt hypätä?". On siinä hiihtopipoa kiristänyt turhan lujaa. Jos omassa urheiluelämässä ei ole saavuttanut lapsuus- ja nuoruusvuosina mitään menestystä, ei kannata kuntoliikuntaa vanhemmallakaan iällä enää ottaa niin tosissaan, että pitää ladulla alkaa pahoinpidellä lapsia. Ladulla riehumisen takana on usein keski-ikäinen mies. Yleisin syy hermojen palamiseen on se, että ladulla kävellään tai ulkoilutetaan koiraa. Se on rangaistavaa, mutta ei oikeuta pahoinpitelyyn, joka taas on rangaistavaa. Käämit palavat myös muihin hiihtäjiin, jotka joko hiihtävät hitaammin epäonnistuneen voitelun tai sitten maisemien ihailun vuoksi. Veren maku valmiina suussa ladulle lähtenyt ei siedä hitaampia hiihtäjiä. Pitää myös muistaa, että kaikki eivät hiihdä. Hiihdon ylivalta näkyy maamme kunnissa siten, että suurin osa kuntien ulkoilureiteistä on valjastettu hiihtoladuille. Kävelijöiden, juoksijoiden ja pyöräilijöiden liikuntamahdollisuudet jäävät talviaikaan kevyen liikenteen väylille. Jos niitä ei ole, joutuvat he liikkumaan piennaralueella ajoradan vieressä muun liikenteen seassa. Summa summarum, lapsiin kohdistunut väkivalta on tuomittavaa, tapahtui se sitten missä tahansa. Ladulla on tilaa kaikille, kun liikkuminen tapahtuu yhteisymmärryksessä, eikä itseään korostaen. Etenkin kuntoliikunnassa, jossa kilpaillaan itsensä kanssa. Toivoisi jokaisen kuntoliikkujan itsetunnon kestävän sen, että toinen voi hiihtää kovempaa. Hyvän fyysisen kunnon saavuttaminen laduilla ei aina mittaa liikkujan henkistä kuntoa.