Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Miljoonakaupungeista Kurkiniemen kotiin

Kylmä tuuli pureutuu Kurkisaaren sillalla iholle. Jari Honkakari katselee sillalta nuoruuden maisemaansa Seippolanmäelle päin ja näyttää vanhan hyppyrimäen paikan, josta monet kerrat laskettiin suksilla Kurkilahden jäälle. –Äidin leveät puusukset olivat loistavat mäenlaskuun. Ne olivat tukevat laskea ja ponnistaa hyppyristä, Honkakari muistelee hymyssä suin. Ulkomailta palannut Honkakari myöntää, että Keuruulle paluussa yksi ympyrä hänen elämässään sulkeutuu. Viimeisen 13 vuoden aikana hän on vaimonsa Leenan kanssa 9 vuotta ulkomailla. Virkavapaalla Keuruun seurakunnan kappalaisen virasta ollut Honkakari teki lähetystyötä Suomen Lähetysseurassa ja Lähetysyhdistys Kylväjässä. Tutuksi tulivat niin Kanada, Venezuela kuin Israelkin. 1.1.2018 lähtien Honkakari jättää kappalaisen viran ja jatkaa reilut kaksi kuukautta lähetysyhdistys Kylväjän tehtävissä ennen varsinaista eläköitymistään. –Työvuodet ulkomailla näyttivät, että vaikka elämä ja kulttuuri siellä ovat erilaisia, ihmisen perustarpeet ovat samanlaiset. Koin 2002 tarpeen jäädä sapattivapaalle työstäni, hiljentyä lukemaan Raamattua sekä tutkimaan uskoani Jumalaan. Kun puoli vuotta sapattivuodesta oli jäljellä, tuli tunne päästä takaisin ihmisten pariin, Honkakari muistelee. Kutsumus evankeliumin levittämiseen Honkakarilla oli vahva, ja niinpä Suomen Lähetysseuran sekä lähetyskurssin kautta mies matkusti vaimonsa kanssa Venezuelaan lähetystyöhön 2004. Tätä ennen hän oli työskennellyt ulkomailla pappina Kanadassa vuosina 1982–1987. –Toimin Venezuelassa Lähetysseuran yhdyssihteerinä 10 evankelisluterilaisen seurakunnan yhteisissä projekteissa. Yksi seurakunnista muodostui quajiro-intiaaneista. Vaimoni teki samaan aikaan seurakunnissa kummioppilastyötä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yli 41 vuotta pappina toiminut Honkakari opetteli Guatemalassa espanjan kielen, joka toimi työkielenä. Caracasin miljoonakaupungissa elämä oli vilkasta. Venezuelalaisessa yhteiskunnassa oli paljon rikollisuutta ja korruptiota, mikä loi ympärilleen epävakautta. Vuonna 2008 Honkakarit jättivät Venezuelan, mutta jatkoivat töitä Suomen Lähetysseurassa. Jari Honkakari palasi virkaansa kappalaiseksi vuosiksi 2010–2012. Edelleen vahvana miehen mielissä elänyt kutsumus lähetystyöhön vei hänet ja Leena-vaimon Israeliin. Vuosi 2013 kului Jerusalemissa, 2014 Haifassa ja vuodet 2015–2017 Tel Avivissa Immanuel-kirkon pappina. –Tein työtä lähetysyhdistys Kylväjässä, joka on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Vuodet ulkomailla opettivat minulle nöyryyttä ja kärsivällisyyttä; toisen kulttuurin oppiminen ottaa oman aikansa. Koko ajan minulla oli selkeä ajatus siitä, että en ole työssäni omalla asiallani, vaan Jumalan, Honkakari kokee. Elämä Immanuel-seurakunnassa täyttyi elämänkirjosta. Evankelisluterilaisissa jumalanpalveluksissa saattoi olla edustettuina yhtä aikaa lähes 30 eri kansallisuutta sekä moniin eri uskontokuntiin kuuluvia juutalaisista anglikaaneihin. –Tel Aviv on monien alakulttuurien kaupunki, mikä näkyi seurakunnassa erilaisten sosiaalisten taustojen kirjona. Kirjavuudestaan huolimatta yhteiskunta on vakaampi kuin esimerkiksi Venezuelassa, Honkakari pohtii. Tulevan tammi- ja helmikuun aikana Honkakari kiertää vierailuilla niissä seurakunnissa, jotka hänet lähettivät lähetystyöhön ulkomaille. Yhdeksän paikkakunnan kiertue päättyy kotiseurakuntaan Keuruulle 25.2. Paljon maailmaa nähneenä Honkakari on elänyt aina tässä ja nyt.. –Olen ihminen, joka ei suunnittele elämäänsä hirveän pitkälle, vaan antaa Jumalan johdattaa. Suunnittelemattomuus antaa tilaa huomiselle. Olen ollut naimisissa Leenan kanssa pian 44 vuotta; me olemme hyvä tiimi. Lisäksi meillä on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta, jotka pitävät mummoa ja vaaria vauhdissa eläkepäivinäkin. On hienoa palata takaisin Keuruulle, Honkakari painottaa. Honkakari kääntyy selkä tuuleen päin ja luo katseen Kurkilahden jäälle kaarevalta sillalta. Epäilemättä mies nähdään vielä useamman kerran nuoruutensa maisemissa Kurkilahdella, jahka jäät kantavat. Nyt vain äidin leveät puusukset vaihtuvat nykyaikaisiin luistelusuksiin. "Vuodet ulkomailla opettivat minulle nöyryyttä ja kärsivällisyyttä; toisen kulttuurin oppiminen ottaa oman aikansa. Koko ajan minulla oli selkeä ajatus siitä, että en ole työssäni omalla asiallani, vaan Jumalan." Jari Honkakari