Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Arki ja itsetunto

Kun tuttavat kysyvät, mitä kuuluu, on tämän ikäisen hyvä vastaus: ei mitään kummempia. Se tarkoittaa: tavallista hyvää. Emme ole eronneet, emme vakavasti sairastuneet, emme ole joutuneet matkoilla onnettomuuksiin, ei ole sattunut pahoja vesivahinkoja, ei luonnonmullistuksia, myös lapset ja lapsenlapset voivat kohtuullisesti. Arki jatkuu. Eihän se hääviä ole, ei yhtä juhlaa, mutta mitään lopullista katastrofia ei ole tapahtunut. Onneksi. Muistikirjaani olen kirjoittanut kysymyksen Kalle Haatasen ”Pitkäveteisyyden filosofiasta”: Mitä vikaa on samuudessa? Sitä kannattaa välillä kysellä, jos keskipäivän demoni alkaa vaivata tai lehtien julkkisjutut ja muotikuvat hyökkäävät niskaan. Juttujen mukaan julkkikset ovat kehittyneet henkisesti kriiseissään, laihtuneet ja kaunistuneet kuntoillessaan ja heidän arkipäivänsä on pelkkää nautintoa. Meillä on vain tätä samaa. Viisas Jari Sinkkonen sanoo Aamulehdessä , että kasvatuksen suuri haaste on kannustaa lasta tekemään jotain sellaista, johon hänellä ei ole motivaatiota. Koulussa on aineita, joista lapsi ei pidä, mutta niitä on kuitenkin opiskeltava. – Jos ei tee mieli imuroida, on opittava pakottamaan itsensä imuroimaan, sanoo Sinkkonen. – Kun siinä onnistuu, tuntee itsensä voittajaksi. Itsetunto kasvaa ja tulee tunne, että kykenee ylittämään itsensä. Imuriin tarttuminen nostaa myös aikuisella aivojen dopamiinitasoja. Kun tekemätön työ tulee valmiiksi, meille tulee hyvä mieli. Monet ystäväni pitävät facebook-taukoja, kun valmistelevat kirjallisia töitään. Se onkin järkevää, kun työväline on sama. On hyvä saada dopamiinipiikkejä muustakin kuin pelaamisesta tai some-maailmaan vajoamisesta. Ne koukuttavat helpommin kuin imuri tai muut arjen askareet. Unelmat ja kuvitelmat virkistävät mieltä, mutta jos ne ovat sieppaamassa vallan, on syytä kiinnittää itsensä pyykkinarulla todellisuuteen. Arki on vahvaa ja kantavaa ja se kohentaa itsetuntoa. Mutta arjen sankareilla on monta vastavoimaa: kaikki epäuskoiset, ylimieliset, selittelijät, epäonnistumista pelkäävät, laiskurit ja vähättelijät. Siis arki jatkuu. Toisinaan se on harmaata, melkein pimeää, super-arkea, täydellistä arkea, sitkeää puurtamista. Imuria, pyykkikonetta ja silitysrautaa. Mitä kuuluu? Hyvää, ihan tavallista. "Imuriin tarttuminen nostaa myös aikuisella aivojen dopamiinitasoja."