Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Virallinen syntymäpäivähaastattelu

Koska SuurKeuruu ei ole pyytänyt syntymäpäivähaastatteluani, päätin tehdä sen ihan itse. Ei sitten tule virheitä, eikä jälkipuheita. Harri Saukkomaa, pitääkö paikkansa, että täytätte pian 60 vuotta? Voiko niin vanhoja ihmisiä olla olemassa? –Kyllä, vaikka se onkin varsinainen ihme. Olen syntynyt ennen internetiä, ennen Snapchatia ja ennen Sauli Niinistön valtakautta. Siksi presidenttini on aina nimeltään kekkonen, televisiokanavani ykkönen ja tv-kokkini kolmonen. Tiedän, että tämä aukeaa vain 1950-luvulla syntyneille. Mitä olette oppinut pitkän elämänne varrella? –Mikään moka ei ole elämän suurin. Aina voi pystyä parempaan. Olette elänyt lapsuutenne Huhkojärven rannalla. Mitä muistoja se tuo mieleenne? –Veneeseen kannattaa ottaa mukaan tappi. Äkkisyvään voi hukkua. Kalat eivät ymmärrä tarttua vieheeseen. Soutaminen vastavirtaa ei aina kannata, jos toinenkin vaihtoehto on olemassa. Ankeriaat ovat pelottavia, mutta toisaalta maukkaita. Mitä muistatte kansakouluajoistanne? –Kaurapuuron. Ruispuuron. Kesäkeiton. Jälki-istunnon Notkolan Tuomon kanssa. Hiihtokilpailun, jossa taistelin toiseksi viimeiselle sijalle, mutta isäni antoi silti palkinnon. Etenitte sitten yhteiskouluun ja teinipolitiikkaan? –Etenin. Merkittävin tehtäväni oli limonadiautomaatista vastaava teinikunnan virkamies. Niin suurta suosiota en ole koskaan saavuttanut muissa työtehtävissäni. Fanta, Coca-Cola ja Sprite olivat teinikunnan tarjoama terveellinen juomavalikoima, joka piti mielen virkeänä ja Keuruun hammaslääkärit työllistettyinä. Voisitteko kertoa poliittista periaatteistanne noilta vuosilta? –Voisin toki. Mielestäni Neuvostoliitto ansaitsi kaiken tuen arvokkaassa rauhantyössään. Imperialismi oli tuomittavaa. Idänkauppaa oli kehitettävä. Kekkosta oli kannatettava. Nixonia oli vastustettava. Näitä periaatteita ei ole tarvinnut muuttaa. Nuori lukijani löytää varmasti nämä henkilöt ja asiat Googlesta hakusanalla kivikausi. Olisiko mielessänne jokin elähdyttävä muisto lukiovuosien Keuruusta? –Toki. Pulla-Puodin metwurstisämpylät eivät katoa mielestäni. Sama koskee Koikkalaisen kaupan munkkeja. Olemme saaneet selville, että soititte nuoruudessanne viulua ja nokkahuilua? –Pitää paikkansa. Pidin pienen tauon harjoittelussa vain silloin, kun rakas veljeni iski viulun kaulan irti ja pani muovailuvahaa nokkahuiluuni. Mahtaisiko loputtomasta viisauden aarrearkustanne löytyä sopiva elämänviisaus nuoremmille sukupolville? –Elämän onni syntyy pienistä asioista. Mutta jos ei ole saatavissa pieniä asioita, kannattaa keskittyä mitättömiin asioihin.