Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Einarin jäljillä

Runoilija Harry Salmenniemen kokoelma Pimeän lehdet on ehdolla syyskuussa Keuruulla jaettavan Einari Vuorela -runopalkinnon saajaksi. Salmenniemi ponnahti lukevan yleisön tietoisuuteen 2010 ilmestyneen Texas, sakset -kokoelman jälkeen. Muun muassa Tuli&Savu -lehden päätoimittajana työskennelleen runoilijan esikoinen, Virrata, ilmestyi vuonna 2008. Syntymäpaikkasi ja nykyinen asuinpaikkasi? –Synnyin 1983 Jyväskylässä ja asun siellä edelleen. Ensimmäinen runo, joka teki sinuun vahvan vaikutuksen? –Paavo Haavikon Talvipalatsin kolmas runo. Kirjoitat runoja. Mitä muuta teet? – Kirjoitan kaikenlaista muutakin, esimerkiksi novelleja, elokuvakäsikirjoituksia ja oopperalibrettoja. Kirjoitatko kausittain vai jatkuvasti? –Kirjoitan jatkuvasti viitenä päivänä viikossa. Viikonloppuisin yritän levätä. Minkälaisissa paikoissa ja olosuhteissa runo syntyy parhaiten? – En ole koskaan huomannut, että olosuhteilla olisi merkitystä. Pääasia on kirkas mieli ja edes jonkinlainen emotionaalinen tasapaino. Kirjallisia esikuvia? – Yasunari Kawabata, Gertrude Stein ja Po Chû4. Mitä teet vapaa-aikana? Onko sitä? – Pelaan jalkapalloa, joogaan, matkustelen, luen, käyn näyttelyissä ja konserteissa. Koska erakoidun työssäni, yritän pysyä aktiivisena ja sosiaalisena vapaa-ajallani. Mikä suomalaisessa runoudessa on nyt näkyvintä ja kuuluvinta, ja kuulutko itse siihen valtavirtaan? – Suomalainen runous on onneksi monialainen ilmiö, meillä on tällä hetkellä monia runouksia. Tunnen kuuluvani kokeellisten kirjailijoiden varsin sekalaiseen joukkoon. Kokeellinen kirjallisuus on viime vuosina tullut näkyvämmäksi, mutta en osaa ajatella työtäni näkyvyyden kautta. Valtavirtaan en mielelläni kuulu, mutta asia ei ole yksin minusta kiinni. Isot kustantajat julkaisevat vähän runokokoelmia. Miten tähän suuntaukseen voisi vastata? – Vaatimalla parempaa ja perustamalla uusia, intohimoisia kustantamoja. Osuuskunta Poesia on eräs parhaista vastauksista ongelmaan. Onko sinulla entuudestaan Keuruu-yhteyksiä? – Olen käynyt Keuruulla kymmeniä kertoja, useimmiten pelaamassa KeuPaa vastaan. Mielikuvani Keuruusta ovat varsin positiivisia. Tähän varmasti vaikuttaa sekin, että olen käynyt Keuruulla kauniina kesäpäivinä. Oletko lukenut Einari Vuorelan runoja? Jos olet, mikä niissä vaikuttaa? Jos et.ole lukenut, kiinnostaako nyt? – Olen toki lukenut Einari Vuorelan runoja, mutta ne eivät ole tehneet minuun mitään erityistä vaikutusta. Tällä hetkellä ne tuntuvat olevan varsin kaukana maailmastani. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että ne alkaisivat myöhemmin puhutella minua syvästikin. Itse asiassa lukemisen hienous on juuri tässä: joku etäiseltä tuntuva klassikko saattaa yhtäkkiä avautua uudella, itselle tärkeällä tavalla. Mitä aiot tehdä palkintorahoilla? – Ostan perunoita ja vanhoja kirjoja ja mahdollisesti hieman matkailen. Voiko runoja kirjoittamalla tulla toimeen? Pitäisikö tulla? – Kirjoittamalla runoja voi melkein tulla toimeen, jos on hirvittävän onnekas ja melko tuottelias eikä kuluta paljon rahaa ja kestää samalla jatkuvaa epävarmuutta. Tämä ei missään nimessä ole ideaalitilanne. Taiteen ammattilaisen kannalta on ilman muuta turhauttavaa, ettei taiteilijoiden jatkuviin ja vaikeisiin talousongelmiin tunnu löytyvän minkäänlaista ratkaisua. Yhtä hyvin voisit olla minä.Tunnet tajunnantai hermoston hiljenevän.Meren eri intensiteetit.Meri, pimeä ja sokea.Laaksossa tai lehdossasinua kuljetetaankuin haaviin suljettua perhosta. Harry Salmenniemi: Pimeän Lehdet. Otava 2015.