Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ei mikään pakkomielle – Kyösti ja Liisa Tolppasen puutarhasuunnitelmat elävät koko ajan

Keuruulaisesta Kyösti Tolppasesta on helppo uskoa, että miehen suonissa virtaa ripaus uudisraivaajan verta. Ainakin, kun katsoo hänen ja hänen vaimonsa Liisan Kolhontien varressa olevan omakotitalon puutarhaa. Värikäs ja hyvällä maulla rakennettu viherpiha ei ole syntynyt paperille, ei suunnitellusti, vaan vuosien saatossa kokeilujen ja innovaatioiden kautta. –Voidaan sanoa, että lopputulos elää koko ajan ja sattuma ohjailee sitä, mikä kulloinkin etenee toteuttamisen tasolle. Emme halua visioida tarkasti, millainen puutarhasta pitää tulla, Kyösti Tolppanen valaisee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tolppaset ostivat omakotitalonsa vuonna 1983. Taloa etsiessään heidän kriteereinään olivat halpa ja sellainen rakennus, jota voisi itse kunnostaa. Konepuusepän ja puualan teknikon ammattiin lukeneelta Kyösti Tolppaselta rakentaminen onnistui, sillä hän hallitsi myös rakennuspiirtämisen taidot. –Puutarha alkoi syntyä pikku hiljaa. Kun ostimme talon, metsä rajoittui takapihalla niin, että pisimmät oksat ottivat taloon seinään kiinni. Takapihalta kaadettujen puiden ansiosta piha laajeni, mikä oli lähtölaukaus puutarhan syntyyn ja maanrakentamiseen sitä varten. Muutamaan kertaan puutarha ehti vaihtaa jo paikkaakin. –Lapset jo sanoivat meille, että pitäisikö istuttaa kottikärryihin pensaat. Niiden paikkaa olisi helpompi silloin muuttaa, Tolppanen nauraa. Melko pian takapihan laajennettua Tolppaset istuttivat alueelle tammen, lehtikuusen, lehmuksia sekä mongolianvaahteran. Yksi puutarhan tärkeimmistä rakennuksista isäntäväelle on kaivohuone, joka syntyi tarpeen pohjalta. Alun perin vanhassa rintamamiestalossa ei ollut vesijohtoa eikä viemäreitä. Ruosteisen veden vuoksi taloon piti saada uusi kaivo. Kaivon valmistuttua piti vesipumppu ja painesäiliö saada talvipakkasilta suojaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Ajattelin, että siinä rakentamisen yhteydessä syntyy suojarakennukseen pieni yläkerta. Rakennuksen nimi, kaivohuone, oli valmis samalla kertaa, muistelee Tolppanen. Kaivohuoneen vierestä löytyy pieni suihkulähde, jonka ympärillä on sidekivistä tehty patio. Veden solina ja lintujen laulu saavat Tolppasen mukaan kuulijan rauhoittumaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lisäksi tontilta löytyy humalamaja. Sillekin oli tarve, sillä takapihalla kasvavalle humalalle piti saada kiipeilyteline. Tolppasten lapset käyttivät majaa usein piilopaikkoina leikeissään. –Humala on tuotu vaimon kotipuolesta Kiteeltä. Halusin kasville jotain muutakin kuin vain pelkän kiipeilysalon. Humalamajan takana sijaitsee takametsän silta, joka johdattaa kulkijan osittain luonnonvaraiseen metsäalueeseen ja osaksi hoidettuun viheralueeseen. Lisäksi tontilla on myös Tolppasen metsänhaltijan dolmeeniksi kutsuma kivipaasi, joka on pyhitetty muistokynttilöille poisnukkuneita varten. Se on rakennettu kahdesta kivestä, jotka Tolppanen tuki muuraamalla kivien kosketuspinnan tukevammaksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Luontoarvot ovat olleet Tolppasille tärkeä voimavara. Kun he aikoinaan rakensivat asuinrakennusta, halusivat he tarjota talon rakenteista linnuille suojaa piilokolojen ja pesälautojen avulla. –Toiset haluavat laudoittaa umpeen kaikki ulkopaneeleissa olevat rakoset, me halusimme tehdä päinvastoin, Tolppanen kertoo. Ahkerana Lapin kävijänä tunnettu talon isäntä on tuonut kaivohuoneelle myös mittavan kokoelman Lapin luonnosta kertovia matkamuistoja, joilla kaikilla on oma tarinansa. Tolppasen puutarha oli yksi viikonlopun aikana olleista Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtumaa. Kuudetta kertaa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma keräsi yhteensä 60 000 kävijää. Tutustumiskohteina olleita puutarhoja oli yli 500. Tolppasten pihamaalla vieraili viime sunnuntaina 50 kävijää.