Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Murtomäen sukuyhdistys jo 70-vuotias

Keuruun Murtomäen sukuyhdistys on jo 70-vuotias. Pyöreitä vuosia juhlittiin sukukokouksessa sunnuntaina. Juhla aloitettiin kokoontumalla Vanhan kirkon hautausmaalla ja laskemalla seppele Murtomäen suvun muistomerkille. Sukututkija, FM, Helena Kukkamo piti tämän jälkeen esitelmän aiheenaan Hautakivien kertomaa. Kukkamo kuljetti kuulijat ensin lyhyesti Keuruun asuttamisen aikoihin. Kukkamo kertoi alueen kirkollisista oloista ennen ja jälkeen oman seurakunnan perustamisen viimeistään v. 1628. Aiheinaan olivat myös kirkkorakennukset ennen ja jälkeen vanhan kirkon, sekä hautaamistavat, hautamuistomerkit ja hautausmaan muotoutuminen nykyasuunsa. Vanhan kirkon hautausmaalta löytyy useita Murtomäen suvun hautoja. Murtomäen suvun muistomerkki paljastettiin sukujuhlien yhteydessä kesäkuussa 1975. Se on himmeäksi hiottua mustaa graniittia, jonka koristeaiheena on suvun kantaisän Tuomas Tuomaanpojan puumerkki ja tunnuslause: ”Esivanhempien työ jatkuu”. Patsaan ideoi suvun jäsen taidegraafikko Lauri Santtu apunaan kuvanveistäjä Raimo Heino ja sen valmisti Jyväskylän Graniitti. Tämän jälkeen kierros jatkui runoilija Einari Vuorelan ja hänen vaimonsa Laura Sointeen haudalle. Lähellä sijaitsevat myös Virkajärven haudat. Nämä Virkajärvet kuuluvat myös Murtomäen suvun jäseniin, Ruokosen sukuhaaraan. Juhlaväki kävi myös Aaltion haudoilla. Yksi haudatuista on Murtomäen seitsemästä tyttärestä nuorimmainen eli Hedvig Aurora, joka avioitui lukkari Abram Andelinin kanssa. Heidän viereensä on haudattu heidän poikansa, kauppias Viktor Arvid Andelin sekä hänen vaimonsa Iida. Andelin toimi kauppiaana Keuruun kirkonkylässä ja Haapamäellä. Heidän poikansa on viereen haudattu varatuomari ja asianajaja Eino A. Aaltio. Aaltion hautojen lähelle on haudattu myös Keuruun kirkkoherra, rovasti Albert Ferdinand Leikola (Leidenius) (1853-1933), joka edesauttoi vanhan kirkon säilymistä merkittävästi. Järvisten perhehautaan on haudattu Järvisen perheen jäseniä. Heihin kuului myös taidegraafikko, professori Lauri Santtu. Haudalla on hänen vuonna 1959 suunnittelemansa muistomerkki, johon sisältyy kuvanveistäjä, piirtäjä Oiva Heleniuksen (1910-76) tekemä kyykistyvää naista esittävä pienoisveistos vuodelta 1936. Muistolauseena hautakivessä on: "Me nukumme uskossa Jumalaan maan siunatun helmassa". Lauri Santtu syntyi Pohjois-Inkerin Valkeasaaressa 1902 ja kuoli Vantaalla 1986. Hänen äitinsä oli Julia Kellomäki, jonka mummo oli Murtomäen tytär ja emäntä Eva Greta Murtomäki-Collin. Järviset muuttivat Keuruulle 1922 Uutela-nimiseen taloon. Paikasta tuli myös Lauri Santun elinikäinen kesäkoti. Hän lahjoitti sen Keuruun kaupungille. Nykyään sitä vuokrataan taiteilijoille. Sukujuhla jatkui vielä kirkkopiika Eila Luopakan Vanhan kirkon draamaesityksellä ja juhlalounaalla Vanhassa pappilassa sekä tutustumisella Keuruun kotiseutumuseon Keurusseudun tapahtumat 1918 -näyttelyyn Helena Kukkamon opastuksella. Lähde: Helena Kukkamo.