Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Turvapaikanhakijoista ystäviksi

Keuruulla on toiminut vaihteleva vapaaehtoisten joukko, joka on auttanut muista kulttuureista tänne saapuneita turvapaikanhakijoita tuntemaan olonsa kotoisammaksi. Suurin osa tästä joukosta kuuluu Keuruun helluntaiseurakuntaan. Osa heistä kokoontui Isoon Kirjaan 20.5. pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Keuruun vastaanottokeskuksesta muualle Suomeen siirrettävistä turvapaikanhakijoista moni jäisi mielellään Keuruulle, johon on jo totuttu ja ehkä saatu ystäviäkin. Haikeita hyvästejä on jätetty ja yhteyttä yritetään pitää matkan päästä. – Aloitimme kieli- ja kulttuurikerhosta. Olemme pyörittäneet muun muassa läksykerhoa, naisten ja lasten kerhoa, lastenhoitoa sekä naisten kysymys-vastauskerhoa, selvitti Ison Kirjan opettaja Taina Karhu , joka on toinen helluntaiseurakunnan maahanmuuttajatyön koordinaattoreista. Yhdessä on tehty ruokaa, leivottu pipareita, kyläilty puolin ja toisin, järjestetty kauppa- kirpputori-, uimahalli- ja sairaalareissuja sekä jaettu humanitaarista apua. Lisämausteena ovat olleet taidekerho ja nukketeatteri. Yhteisen kielen puuttuminen on vaikeuttanut kanssakäymistä, mutta kouluikäiset lapset oppivat nopeasti suomea ja toimivat jo tulkkeina vanhemmille. Liikuttavia hetkiä ovat olleet ne, kun suomalaisilta on kysytty, miksi he osoittavat ystävällisyyttä ja rakkautta muslimeille. Monille oli opetettu täysin toisenlainen kuva kristityistä. – Halaaminen ja hymy ovat olleet ahkerasti käytössä sanoittakin, kertoi naistenkerhoissa ja lastenhoidossa mukana ollut Sirkka Aro-Panula . Myötätuntouupumus on usein lähellä kaikessa vapaaehtoistyössä, mikäli auttaja ei aseta rajoja yksityisyydelleen. Aiheesta puhui Henrietta Siimes , joka on Karhun lisäksi koordinoinut maahanmuuttajatyötä helluntaiseurakunnassa. Turvapaikanhakijoiden kanssa työskennelleille on tuonut tyydytystä nähdä oppimisen iloa. Kieli- ja läksykerhot toimivat vastaanottokeskuksessa, jossa on omat sääntönsä hengellisten asioiden esillä pitämiseen. Monet ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita tutustumaan muun kulttuurin ohessa kristinuskoon ja tulleet oma-aloitteisesti heille järjestettyihin, tulkattuihin hengellisiin tilaisuuksiin. Isossa Kirjassa kuultiin myös Migrin ylitarkastaja Tomi Kuosmasen luento. Hän totesi, että maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ovat tulleet jäädäkseen Suomeen ja myös seurakuntiin. Hän painotti, että seurakuntien tehtävä ei ole estää tai edistää maahanmuuttoa, vaan auttaa täällä jo olevia. – Vastaanottokeskuksia oli vuonna 2016 enimmillään 165, jolloin Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhalijaa. Nyt niitä on enää 85, ja alasajo jatkuu. Noin 11 000 on tähän mennessä saanut myönteisen päätöksen, kertoi Kuosmanen. Hän kehotti luottamaan viranomaisiin, vaikka kovan paineen alla tehtävät päätökset eivät näyttäisi aina osuvan oikeaan. Turvapaikanhakijoille ei saisi antaa katteetonta toivoa Suomeen jäämisestä. Moni masentuu ja passivoituu viranomaispäätöstä odottaessaan. Ystävyyden osoitus on silloin tärkeää.