Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Me kuuhullut ja muut kummajaiset

Vuosikymmeniä sitten äitini oli kovalla ukonilmalla sytyttämässä tulta savusaunan kiukaan alle. Yhtäkkiä peräseinän räppänästä kierähti sisään räiskyvä tulipallo, joka pomppi lauteita pitkin alas, luikahti avonaisesta ovesta ulos ja räjähti kovasti paukahtaen. Äiti oli yksi monista tuntemistani ihmisistä, jotka ovat nähneet pallosalaman. Aivan ällistyin kuultuani, että tiede pitää ilmiötä taruna, koska tutkijat eivät itse ole sattuneet sellaista näkemään! Yllätys oli sekin, ettei rätiseviä ja sähiseviä revontulia todeksi tunnusteta, joskin asiaa tutkitaan. En minäkään ole revontulten meteliin koskaan herännyt, mutta en epäile tuntemieni täyspäisten ihmisten kertomuksia. Yksi heistä oli oma setäni, joka poikasena oli ilmiötä pahasti säikkynyt. Perinteinen ”kaivonkatsominen” varvun tms. avulla on naurettu niin matalaksi, etteivät hekään, joiden käsissä varpu todella on taipunut, hevin uskalla suutaan avata. Omasta puolestani voin kertoa vain sen, minkä lapsena näin: Edellä mainittu setäni etsi kotini pihapiirin tuntumasta kaivon paikkaa tasapainotetun rautalapion avulla. Aina hänen kävellessään määrätyn pisteen yli lapio äkisti kallistui eteenpäin. Paikka oli sijainniltaan kaivonpaikaksi sopimaton, joten koekaivauksia ei valitettavasti tehty. Täysikuun vaikutus ihmiseen on myös ikuisuuskysymys. Vähän vaikea kuun vaikutusta on kieltää ainakaan meidän, jotka säännöllisesti muutamana yönä kuukaudessa kieriskelemme sängyssä silmät selällään. Ymmärrän hyvin, ettei tiede voi asettua väittämien taakse ilman todisteita. Rohkenen kuitenkin epäillä, onko kansantietämyksen tutkimiseen kovinkaan tosissaan panostettu. On helppo leimata humpuukiksi ja taikauskoksi se, mitä ei osata selittää. Vanhan kansan tieto ja viisaus ei ehkä olekaan argumentoitavissa, mutta se ei tee sitä olemattomaksi. Se on kirjatietoutta syvempää ja laajempaa ymmärtämistä, jonka juuret ovat kaukana eletyn ja koetun historian ytimessä. Se on sukua sille viisaudelle, jonka varassa linnut lähtevät muuttomatkalle oikeaan aikaan ja lohet nousevat vastavirtaan. Ihailemme eläinten vaistoja mutta kiellämme omamme, ne vähät vaistojen jäänteetkin. "Se on kirjatietoutta syvempää ja laajempaa ymmärtämistä".