Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Keuruun uusi Kukkoryijy ensi kertaa vihkiryijynä Vanhan kirkon kesähäissä

Kulttuurihistoriallisesti arvokas uusi Keuruun ryijy toimi ensimmäistä kertaa valmistumisensa jälkeen vihkiryijynä lauantaina 27. heinäkuuta Keuruun Vanhassa kirkossa. Kukkoryijyn nimellä tunnetuksi tullut mallinnos vuoden 1782 alkuperäistekstiilistä toteutettiin 2017 Keuruun museon ja kansalaisopiston yhteistyönä. – Morsiuspari tiesi kysyä sitä, ja mielellään me sitä vuokrasimme, Keuruun museon johtaja Ritva Pulkkinen kertoo. Alkuperäinen ryijy päätyi Akseli Gallen-Kallelan omistukseen ja sitä kautta hänen Pariisin aikaisiin maalauksiinsa, joista tunnetuimpia lienee alastonta naishahmoa esittävä Démasquée vuodelta 1888. – Erityislaatuiseksi ryijyn tekee se, että siihen on solmittu sulhasmotiivi, jota voi pitää oman aikansa morsiusryijyissä harvinaisena. Yleensä oli tapana ikuistaa morsiamia. Ja vielä harvinaisempana voi pitää sitä, että tämän ryijyn sulhanen näyttäisi olevan Ruotsin armeijan sotilasasussa. Pulkkinen arvelee, että alkuperäinen ryijy on tehty talonpoikaiskapioihin sulhasen puolen suvussa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Kirjainyhdistelmässä HMSA tai MMSA kirjain S viittaa ruotsinkielen son -sanaan eli ’poikaan’. Muutenkin jälkimmäinen kirjainrimpsu voisi olla loogisempi. Ryijy todennäköisesti valmistettiin juhannuksena 1782 vihittyjen Martti Martinpojan ja Anna Taavetintytär Ruokosen häihin. Martti oli kotoisin Saarijärven Koskelasta ja edellisestä avioliitostaan leskeksi jäänyt Anna Keuruun Ampialasta. – Kun valmistimme uutta Kukkoryijyä, löysin U. T. Sireliuksen laatimasta teoksesta Suomen ryijyt vuodelta 1924 tiedon, että Saarijärvellä on kudottu samaa sinisävyä oleva ryijy kuin Keuruun. Tekstiilin alareunassa on kuusi sotilasta, joista viidellä on kädessään miekka. Arvellaan, että sen olisi kutonut saarijärveläinen Tukholmassa opin käynyt pappilan mamselli. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Sulhasen ja morsiamen lisäksi Kukkoryijyssä on useita aikansa elämänmenoon ja avio-onneen liittyviä symboleita, kuten kukkoja, metsästyshaukkoja, sydämiä, kukkia ja morsiuskruunu. – Keuruun ryijy ilmentää säätyläisryijyistä perittyä kuvamaailmaa, jota kansanomaisiin talopoikaisryijyihin lainattiin omana aikanaan. Tämä kokonaisuus edustaa morsiusryijyjen kultakauden alkua, mikä kesti 1700-luvun loppupuolelta 1860-luvulle saakka, Pulkkinen kertoo.