Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Manniskylän sillalla tanssittiin 450-vuotisjuhlan kunniaksi

Etelä-Keuruun kylistä Manniskylä juhlisti lauantaina 27. heinäkuuta mittavaa 450-vuotista virstanpylvästään ja piti sen kunniaksi kyläjuhlat. Väki kokoontui tilaisuuden aluksi kylän ensimmäisen asutuksen muistomerkille. Historiatietojen mukaan paikalle rakensi kylän ensimmäisen talon Antti Manninen 1559. – Pistimme kesän alussa sanaa kiertämään tieosakkaille, että ne, joilla on kytköksiä kylään, toisivat valokuvia ja tarinoita kylältä, ja saimme muisteloihin mukavasti muistoja tapahtumista, sattumuksista ja henkilöistä, jotka ovat liittyneet Manniskylään. Kun 400-vuotisjuhlat olivat niin mittavat, ajattelimme tällä kertaa pitää vähän pienemmät. Siltikin ilmoittautuneita oli satakunta, ja vielä ne osallistujat, jotka saapuivat ilmoittautumatta, kertoo Eija Myntti kyläyhdistyksestä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Juhlapuheen pitivät kylän kesäasukas Kirsi Pekola ja hänen tyttärensä Jasmin Mäkiranta . Puhetta varten he olivat haastatelleet Helna Kallio-Mannilaa . – Tietojen mukaan ensimmäisenä kylälle asettui Lauri Manninen 1500-luvun puolivälin jälkeen. Samat sukujuuret ovat säilyneet tähän päivään asti. Nälkävuosina Manniskylän asukkaat selviytyivät nälänhädästä mahdollisesti Keurusselästä pyydetyn kalan ansiosta. Esi-isämme Emil Hokkanen muutti Koivuniemen tilalle ja rakastui Alma Kallio-Mannilaan . Sota-aikana Pohjoislahden koulu oli armeijan käytössä, ja Hulda ja Fiilus Ala-Mannila tarjosivat koululaisille luokkatilat kotonaan. Manniskylän 400-vuotisjuhlissa 50 vuotta sitten kyläläiset pystyttivät muistomerkin ja sen kylkeen kaksi tammea. Nyt muistomerkin viereen istutettiin uusi muistopuu. Pihlajan lahjoittivat Jussi ja Leena Santaniemi Ollilan tilalta. Einari Vuorela n runon Kotiseutu lausui Soili Kattainen . Samassa tilaisuudessa juhlittiin myös kylän 50-vuotiasta siltaa, jonka kupeessa järjestettiin vanhan ajan tanssit. Musiikista vastasivat Jali ja Ida Jokela , ja sillan ja Ollilan tilan yhteisiä muisteloita kertoi Ylermi Kuuliala . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tilaisuuden juonsi Hermanni Kivi-Mannila , joka kuului juhlatoimikuntaan yhdessä Tiia Salon ja Myntin kanssa. Myntin mukaan Manniskylä on pieni kylä. – Täällä on ollut vanhaan hyvään aikaan navetat ja kaikki. Nyt on jäljellä 13 vakituista taloa ja muutama mökki. Pohjoislahden koulu pitää meitä vielä vireänä. Tuntuu, että ne kylät ovat hiipuneet, joista koulu on lakkautettu, Myntti pohtii. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kun Manniskylä täytti 400 vuotta 1969, Suur-Keuruun Sanomat uutisoi tapahtumaa. Matti Kansanaho kertoi juhlapuheessaan, että koko Keuruun silloinen kirkonkylä oli muodostettu Kangas-Mannilan tilasta. Asutus oli aikoinaan laajaa, ja tiluksia oli Multian Kopolan kylää ja Nikaranperää myöten. Kansanahon mukaan Manniskylän asukkailla oli merkittävä osuus paikallisten erämaiden asuttamisessa. Isonvihan aikaisista tapahtumista historiankirjoihin on tallentunut tieto, että venäläiset polttivat kylän Pohjoislahtea myöten ryöstettyään sen ja surmattuaan asukkaat, jotka eivät olleet ehtineet paeta piilopirtteihin. Edit. 29.7.2019 klo 11.00 Muutettu tieto kyläjuhlan ilmoituskanavasta ja talojen lukumäärästä, ja sukunimiin Kallio-Mannila ja Ala-Mannila lisätty väliviiva. Katso lisää kuvia tästä: