Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Saavutettavuus ja liikenneyhteydet vaikuttavat asuntojenkin arvoon

Maassamme voimakkaasti käynnissä oleva keskustelu rautateistä on saanut sijansa myös tässä lehdessä. Lähiaikoina ratkaistaan maassamme tulevaisuuden ratalinjat eli talouden ja kasvun kehityskäytävät. Valitettavasti emme nyt voi itse osallistua mitenkään ratkaisujen tekemiseen, jotka mahdollistaisivat suuresti seutukuntamme tulevaisuutta. Siksi on koetettava etsiä muita kanavia vaikuttamiseen. Ilmastoystävällinen hallitus haluaa voimakkaasti panostaa raideliikenteen kasvuun. Siksi maassamme on nyt esillä runsaasti voimakkaasti ajettuja ratahankkeita, joita niin sanotut "tunnin junat" ratojensa 10–20 miljardin euron uusinvestointeineen medioissa edustavat. Kukaan ei edes kysy, olisiko mahdollista saada maahamme nopea henkilöliikenne sekä sujuva ja täsmällinen tavaraliikenne ilman kymmenien miljoonien eurojen menoja uusinvestointeihin kehittämällä nykyistä rataverkostoamme, mitä muutoin Keuruun kaupungin alueella on enemmän kuin missään muussa maamme kunnassa. Siksi nyt on itse yritettävä olla aktiivinen eri toiminnoissa, jos haluamme ratojemme vauhdittavan seutukuntamme elinkeino- ja muun elämän kehitystä. Muuten jäisimme vain muiden alueiden ratojen maksajiksi täkäläisten ratojen rappeutuessa. Tilanne on hyvin haasteellinen, sillä juuri nyt lyödään lukkoon 12 vuoden Liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS), jota jatketaan päivityksin myös tuon ajan jälkeen. Maassamme on Keuruun kautta kansainvälisin yhteyksin itärajalta Länsirannikolle yhdeksää maakuntaa yhdistävä kaikkiin viiteen pitkittäissuuntaiseen rataan liittyvä poikittaisratakokonaisuus. Itse asiassa kyse on myös Nobelin veljesten ideasta kansainväliseksi kuljetuskäytäväksi, eikä maantiede etäisyyksineen ole muuttunut mihinkään heidän päivistään. Poikittaisratakokonaisuus kauttamme olisi tehokas ja ilmeisesti tehokkain Suomen rautatieliikenteen pullonkaulojen poistaja. Jos tämä haluttaisiin tajuta, Suomessa ei tarvittaisi vuosikymmeniin kymmenien miljardien uusinvestointeja ratoihin. Noihin nähden ratamme tarjoaisivat huikeat investointien säästöt "taskurahoilla". Samalla saataisiin lähes heti kaikille raiteille nopea ja sujuva henkilöliikenne, kun hidasta tavaraliikennettä voitaisiin eriyttää vaihtoehtoiselle poikittaisratakokonaisuudelle ja tällöin tavaraliikenteelle tärkeä täsmällisyys tulisi myös saavutettua liikenteen sujuvuuden ansiosta. Nyt tämä valtakunnallinen suuri logistinen maakuntien Suomen elinkeinoelämän ja kehityksen mahdollistaja sekä vahvuus ovat valitettavasti pääosin vajaalla käytöllä tai ihan käyttämättömänä. Poikittaisratakokonaisuuden Haapamäen kautta kulkevia rataosuuksia ei haluta käyttää, kun ne ovat sähköistämättömät ja ovat siksi vajaalla käytöllä. Liikenne ruuhkautuu nyt muille radoille ja Tampereelle, kun suuri Nobelin veljesten ideoima poikittaisratakokonaisuus ei toimi, koska Haapamäki-Parkano-Pori -rataosuus on vain osuuksiltaan Parkano-Niinisalo ja Pori-Aittaluoto käytössä. Toimivat rautatiet voisivat olla täälläkin suuri mahdollistaja, siksi niitä kiivaasti tavoitellaan muuallakin. Jos kaikkinainen kehitys olisi täälläkin kovassa kasvussa, säilyttäisivät Keurusseudulla asunnotkin paremmin arvonsa. Saavutettavuus on avaintekijä, jos haluamme positiivista kehitystä. Lauri Oinonen