Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Metsätaitokisoissa Pöyhölässä rata oli lyhyt mutta sitäkin vaativampi

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen järjestämiin metsätaitokisoihin Keuruun Pöyhölään 14. elokuuta saapui väkeä ympäri Suomea. Kyseessä on reilun kisan lisäksi metsänomistajien mukava tapaaminen. – Ei näitä nyt niin paljon järjestetä, niin pitää lähteä sinne, missä niitä on. Ähtärin SM-kisat olisivat kuukauden kuluttua tähtäimessä, kertoo Kanta-Hämeestä saapunut Sirkka Jaakonsaari . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kerimäkeläistä Ari Pitkästä kisatoverit kehuvat menestyväksi kilpailijaksi. – No, vuosi sitten tuli neljä mitalia. Kolme saatiin joukkueena, ja yksi oli henkilökohtainen hopea. Nytkin olemme neljän miehen porukalla matkassa, Pitkänen vahvistaa. Kilpailussa järjestettiin neljä sarjaa: yleinen, naiset, alle 18-vuotiaat ja harrastajat. – Harrastajat voivat kiertää radan yksin tai yhdessä kaverin kanssa ilman enimmäisaikaa, eikä sarjassa jaeta palkintoja. Sen sijaan kilpasarjassa kilpailijoiden yhteistyö on kielletty. Tehtäviä ratkotaan Tapion antamilla suosituksilla hyvästä metsänhoidosta. Mukana on yksi leimaustehtävä ja 13 taitotehtävää. Pyrimme tekemään tapahtumista sellaisia, että niihin voi osallistua matalalla kynnyksellä, sanoo tiedottaja Sari Haapamäki Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kisaradan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi keuruulainen metsätalousinsinööri Reino Peurala . – Idea tästä reitistä tuli, kun saatiin tietää, että rata tulee Pöyhölään. Mittausporukalla tehtiin yksi päivä hommia, ja sitten kävin monta kertaa tekemässä tunnin pari. Kun kisat on pidetty, rataa voivat käydä hyödyntämässä muutkin ulkoilusta ja metsäasioista kiinnostuneet, sillä en pura sitä aivan heti enkä aivan kokonaan, Peurala sanoo. Peurala muistelee pylkönmäkeläisen Jyrki Pataman kanssa, että vielä 1960-luvulla pidettiin pelkkiä leimauskisoja. – Ne taisivat muuttua sitten 1960-luvun puolivälin paikkeilla enemmän nykyisen kaltaisiksi. Ja edelleen kisaajat ovat tavallisia metsänomistajia, eivät metsäalan ammattilaisia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kilpailijoiden ikähaarukka vaihteli 11–83 vuoden välillä. Nuorin, ja sarjansa ainoa, ilmoittautunut oli 11-vuotias keuruulainen Aapo Niemelä . Osallistujia oli 89. – Rata tuntui hyvältä. Tämä oli toinen kerta, kun lähdin mukaan. Kyllä täällä tietämystä ja laskutaitoa tarvitaan, on pitänyt harjoitella. Pitää tietää, mitä tehtävissä tarvitsee tehdä. Minulla oli äidin relaskooppi lainassa, Niemelä kommentoi. –Viime vuonna mentiin Aapon kanssa yhdessä, mutta nyt hän oli hyvin omatoiminen. Minä vain olin taustalla. Aapo on hyvä matikassa. Minä aloitin kisaamaan 16 vuotta sitten, ja luonnossa on mukava liikkua. Radan jälkeen myös jälkipelit ovat kivoja, kun niissä käydään läpi tehtäviä ennen palkintojen jakoa. Kukaan ei ole ammattilainen, että pärjäisi aina. Nyt oli erilaista se, että rata oli lyhyt, vain 1,3 kilometriä, kun se monessa paikassa on ollut 2,5 kilometriä, kertoo Aapon äiti Katri Paananen . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Radalla kiersi myös Karstulasta saapunut Mikko Heinonen , joka vahvisti, ettei kaikkien tehtävien ratkaiseminen aina onnistu. – Välillä menee pieleen, mutta ei haittaa. Pääasia, että saa ulkoilla mieluisan aiheen parissa. Olen kisannut 20 vuotta, ja seuraavaksi olisi tähtäimessä Ähtärin SM-kisat. Tunnelmia radan varrelta kommentoi valvojan ominaisuudessa metsäasiantuntija Ville Pätynen Petäjävedeltä. – On ollut iso homma järjestää näitä, kun ollaan pitkälti aika pieniä toimijoita pienillä paikkakunnilla. Meillä oli kuitenkin apuna alaa opiskelevia suorittamassa harjoittelua. Hyvällä mielellä tuntuu väki olevan tehtäviä ratkomassa, Pätynen toteaa. Kilpailun tuomaristotyöskentelyyn osallistunut keuruulainen Henrik Blomqvist on toiminut Metsänhoitoyhdistyksessä vuodesta 1984 ja joskus itsekin tehnyt ratoja. – Ihan tämänkertaisessa radassa riitti haastetta, sillä tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään kilpailukorttia, jossa olisi kaikki oikein. Mutta suosittuja metsätaitokisat ovat. Tutut tulevat tapaamaan toisiaan. Nyt saattoi pääpalkintokin innostaa, sillä paikallinen kauppias K-Raudasta on lahjoittanut moottorisahan ja tulee luovuttamaan sen voittajalle. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi toimii 12 kunnan alueella. Keuruun kisojen vastuu oli länsitiimillä, johon kuuluvat Keuruu, Multia ja Petäjävesi. – Kisat ovat joka vuosi mutta kiertävät eri paikkakunnilla. Seuraavan kerran ne pidetään Keuruulla vuonna 2022, Haapamäki kertoo. Tulokset Tuloslistauksessa on otettu huomioon Keurusseudun osallistujien sijoittuminen. Yleinen sarja: 34. Pessinen Aimo 146 pistettä, arviointi 84, leimaus 62, 58. Valkeeniemi Antti 131 pistettä, arviointi 75, leimaus 56, 59. Pessinen Timo 130 pistettä arviointi 76, leimaus 54. Naisten sarja: 5. Paananen Katri 138 pistettä, arviointi 77, leimaus 61, 13. Valkeeniemi Marjatta 128 pistettä, arviointi 72, leimaus 56, 17. Ahonen Merja 111 pistettä, arviointi 53, leimaus 58. Alle 18-vuotiaiden sarja: 1. Niemelä Aapo 108 pistettä, arviointi 55, leimaus 53. Katso lisää kuvia tästä: