Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Silmä kehittyy erottamaan hyvän kuvauskohteen – Jorma Soininen 70 vuotta

Keuruulainen Jorma Soininen ei ole lainkaan niin tunnettu kuin hänen ottamansa valokuvat. Vuosikymmeniä kestänyt valokuvausharrastus on kulkenut Soinisen mukana varsinaisen ansiotyön rinnalla. Valokuvauksen tekniikan keskiviikkona 70 vuotta täyttävä mies on itseoppinut yrityksen ja erehdyksen kautta. – Kun paljon ottaa kuvia, aina jotain niksejä jää mieleen. Sama kohde saattaa eri valossa muodostua aivan toisenlaiseksi kuvauskohteeksi, Soininen sanoo. Jyväskylässä syntynyt Soininen on aito kaupunkilainen. Tourulasta Kilpisenkadulle ja sieltä Kangaslammelle omaan asuntoon vuokralle muuttanut mies kävi Jyväskylän lyseossa keskikoulua. – Se oli vanha kunnon opinahjo. Olin aika hiljainen koulussa ja halusin olla enemmän taustalla kuin keskipisteessä. Murrosiän jälkeen suurin into koulunkäyntiä kohtaan hiipui. Vauhti lukiossa oli minulle liian kova, joten jätin sen kesken, muistelee Soininen. Varusmiespalveluksen Soininen kävi Savon Prikaatissa Mikkelissä 1969–1970. Alikersanttina kotiutunut nuori mies päätti armeijan jälkeen lähteä ensin töihin Ruotsiin, jossa hänen setänsä toimi työnjohtajana. Mieli kuitenkin muuttui ja mies haki töitä Valmetin Rautpohjan tehtailta. – Pääsin aika nopeasti töihin ensin varastomieheksi. Myöhemmin tein myös terässahaajan töitä. Työn kuva oli aika monipuolinen. Pääasiallisesti valmistelin ja lajittelin metalleja eri työstövaiheita varten. Sairaanhoitajana toiminut puoliso löytyi Varkaudesta, ja naimisiin Soininen meni vuonna 1976. Vuotta myöhemmin heille syntyi tytär. Digiaikakaudesta uusi innostus Valokuvaamisesta Soininen innostui jo 1970-luvun alkupuolella. Canon TLb oli hänen ensimmäinen järjestelmäkameransa. – Sehän oli siihen aikaan huippukamera, kun suljinaika oli 1/500 sekuntia. Kuljin kameran kanssa luonnossa kuvaamassa maisemia ja luontoa, Soininen kertoo. Kuvaaminen jäi useaksi vuodeksi, kunnes kameroiden digiaikakausi herätti miehen mielenkiinnon uudelleen. Eikä siltä tieltä enää ole paluuta. – Minulla on tällä hetkellä useita kameroita. Panasonicin Lumix G80 on niistä mieluisin. Olen hankkinut kameroita aina silloin, kun uudet mallit tulevat markkinoille. Silloin vanhempien mallien hinnat tippuvat, Soininen tietää. Luonto on edelleen aihe, joka inspiroi Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenenä olevaa Soinista kuvaamaan. Tilanne- ja henkilökuvaukset eivät toistaiseksi ole niin kiinnostaneet. Vaatimaton mies ei itse pidä kuvaamisestaan suurta ääntä, mutta taidokkaista otoksista on saatu nauttia niin televisiossa kuin eri lehdissä kuten esimerkiksi Suur-Keuruussa. Kotitietokoneella miehellä on useiden tuhansien valokuvien arkisto. – Kuvaan enemmän omaksi ilokseni. Silmä kehittyy vuosi saatossa löytämään luonnosta tärkeät kuvauskohteet, aloittelija ei niitä aina heti huomaa. Erityisesti lähi- ja maisemakuvaus ovat lähellä sydäntäni. Valokuvaamisen tarkoitettua laitteistoa on kertynyt jonkin verran. Tietokoneellani ei ole muita kuvankäsittelyohjelmia kuin Photoshop. Tykkään, että kuva on mahdollisimman autenttinen kohteen kanssa. Tämän päivän tekniikalla kuvista voi tehdä ihan mitä vaan, mutta se mahdollisimman aito kuva on minulle tärkeä. – Nyt, kun nuorilla on mahdollisuus kuvata älypuhelimillaan, kannattaisi ottaa mahdollisimman paljon kuvia ja tehdä niistä omia arkistoja. Valokuvaaminen on hyvä harrastus, ja mistä tietää, jos siitä jonain päivänä tulisi jollekin ammatti. Myös kirjallisuus kiinnostaa syntymäpäiväsankaria. Kalle Päätalon Iijoki-sarja tuli tutuksi, kun Soininen sai isältään aina ennen joulua yhden kirjailijan kirjan lahjaksi. Aiheena myös Suomen sotahistoria kiinnostaa häntä. Syntymäpäiviään Soininen aikoo viettää pienessä perhepiirissä. Syntynyt 27.11.1949 Jyväskylässä. Perhe: vaimo ja yksi tytär. Työura: Valmetin Rautpohjan tehtaalla varastomiehenä, kiinteistöhuoltomiehenä Jyväskylässä ja puistotyöntekijänä Muuramessa. Nyt eläkkeellä. Harrastukset: valokuvaaminen, kirjallisuus ja elokuva.