Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pilli-Hermanni palasi kotikonnuilleen

Pilli-Hermanni eli Herman Saxberg (1830–1909) oli keuruulainen, kuulu hääsoittaja. Hän lauloi, soitti klarinettia, riimitteli sanoituksia ja lauloi ja sävelsi näkemäänsä ja kokemaansa. Välillä kappaleet olivat jopa pilkkalauluja, mutta joukossa on myös hyvinkin tunnettuja arkkiveisuja ajankohtaisista asioista. – Kuuluisin Pilli-Hermannin runo on Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta. Laulu käsittelee kieltolakia 1866. Saxberg kulki kiertolaisena talosta taloon ja loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Torpan nimi tuli laiskasti virtaavasta joenkohdasta, kertoo kuvanveistäjä Ilai Lehto Kollektiivi Hukkaperistä. – Pilli-Hermanni syntyi Kivijärven tilan, eli nykyisen Ekokylän väentuvassa ja asui perheellisenäkin lähiseudulla, sanoo Sami Ala , kuvataiteilija ja Rajatalo-taidehankkeen puuhamies. Kolmen kuvanveistäjän bändi Kollektiivi Hukkaperi puolestaan on kolmen kuvanveistäjän ”bändi”. Siihen kuuluvat Ilai Lehdon lisäksi Einari Leskinen ja Leena Reittu , jotka ovat yhteistuumin toteuttaneet Ekokylän Rajatalon metsään kolmiosaisen ympäristötaideteoksen Pilli-Hermanni. – Pilli-Hermanni on meille ensimmäinen ympäristötaideteos, jonka toteutamme ryhmänä. Aiemmin olemme osallistuneet kuvanveistäjinä perinteisiin näyttelyihin, kertoo Reittu. Hän toi Pilli-Hermanni kokonaisuuteen puisen, moottorisahalla veistämänsä kengän kuvastamaan Saxbergin kulkuriluonnetta. Ilai Lehto veisti niin ikään lehtikuusesta klarinetin suukappaleen. – Pilli-Hermannin klarinetti on kansallismuseon kokoelmissa, mutta siitä puuttuu suukappale. Siitä syntyi idea teokseen, kertoo Lehto. Einari Leskisen urakaksi jäi rakentaa Pilli-Hermannin kieltolakimietteitä myötäillen pontikkapannu. – Halusin pannusta mustan ja nokisen, se on umpipuuta ja pannun pinta on poltettu toholla, kuvaili Leskinen työskentelyä. Taidetta metsän siimeksessä Rajatalon metsään on tullut sydänkesän aikana kolme muutakin ympäristötaideteosta. Taivassalolaiselta Leena Pylköltä siellä on kolmiosainen teos Hitaasti valottuva neliö. Hanna-Kaisa Vainiolta on tekstiilitaideteos Maan annos II ja Petri Haavistolta teos Muisto , joka koostuu jättikokoisista mustikoista. Teos kommentoi luonnon monimuotoisuuden katoamista.