Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Minun Suomeni

Tammikuussa maa on valkoinen ja ilma on hyytävän kylmä. Kovan pakkasen tuntee aamuvarhaisella ison tumman taivaan alla, korkeat nietokset valaisevat pimeää aamua. Pieni ihminen katselee tuhansia tähtiä ja punaisena hehkuvaa kuuta. Taivaalla on taideteos, mystinen hohtava taivaankappale, täydellinen kuunpimennys. Aamu valkenee, kuu jatkaa kiertoaan, tammikuu on saattanut meidät uuteen vuoteen. (Kivelänvuori, Keuruu) Helmikuussa metsätien reunoja koristavat komeat nietokset, niiden yli kulkevat jäniksen jäljet häviävät kauemmaksi kuusikkoon. Lumi kimaltelee kuun valossa pienessä pakkasessa, se on niin hennon säihkyvää. Puut ovat saaneet valkoisen huurteisen koristelun oksilleen, aivan kuin ne kumartaisivat kulkijaa. Kuu, iso ja valkoinen taivaan kuningas yöllisellä taivaalla, niin lumoava näky. Metsä on hiljainen ja pimeä mutta silti niin valoisa, talvi on parhaimmillaan. (Kaleton, Keuruu) Maaliskuussa järvi on jäässä ja ilma on raikas auringon laskiessa taivaanrantaan. Taivas on sininen, pilvenhattaroita siellä täällä. Taivaankansi peilaa värinsä jään pintaan, jää kiiltää taivaan väreissä. Jään kumina on iltaa kohden hiljennyt, järvi odottaa jo vapautumistaan jääkuoren alla. Koivuniemen puut heiluvat hennossa tuulessa, rannassa oleva lumipeite ei ole enää kovin paksu. Joka päivä aurinko ja valo lisääntyvät, kevät alkaa tehdä tuloaan. (Koivuniemi, Keuruu) Huhtikuussa jyrkkä kuru on puoliksi auringon sulattama, varjopuoli kantaa vielä päällään metrin lumipeitettä. Lämmin tuuli puhaltaa tunturin huipulla ja auringonsäteet tanssivat purossa virtaavassa vedessä. Lumi hohtaa sinivalkoisena kirkkaan sinertävän taivaan alla. Rinteessä tukevasti seisovat männyt katselevat alhaalla näkyvää järveä, joka on vielä paksun jään peitossa. Kauniit maisemat jatkuvat silmänkantamattomiin korkealta tunturilta. (Pirunkuru, Äkäslompolo) Toukokuussa maa riisuu lumipeitteen päältään kurkotellen kohti tulevaa kesää, aurinko lämmittää metsäaukion laidalla seisovaa kaunista koivua. Komea tuohipuu on menettänyt oksansa, kauniin harmaat käävät koristavat sen valkoista runkoa. Vahva runko näyttää mahtavalta sinistä taivasta vasten, kasvukauteen heräävän metsän tuoksu leijailee ilmassa. Luonto kumartaa kiitollisena, kesä tekee tuloaan. (Airolahti, Keuruu) Kesäkuussa hiekkatie on kuiva, sitä ympäröi pelto kauniine luonnonkukkineen. Niitty tanssii lämpöisessä tuulen vireessä ja auringon paisteessa. Tie vie läpi pellon kohti tumman vihreää metsää, auringon säteet sinkoilevat puiden väleistä. Syvän sinisellä taivaalla on muutamia valkoisia pilviä, jotka liikkuvat hitaasti Nirkkolan kylän yllä. Tie vaihtuu poluksi, joka laskeutuu Mieles-järven rantaan. Kirkas vesi liplattaa huuhdellen rantakiviä, historian havinan voi kuulla rantapuiden lehdissä. Ilma on kuuma, kesä on tullut. (Pappani syntymäpaikka, Nirkkolan kylä, Valkjärvi) Heinäkuussa ilma on lämmin,vaikka aurinko on piilossa pilvien takana. Ukkonen jyrähtelee vaimeasti ja taivas tiputtaa lyhyen, mutta voimakkaan vesisateen. Luonnon tuoksu on niin raikas, ja maa niin vehreä. Joki kuohuaa voimakkaasti rotkokanjonissa jylhien kallioiden ympäröimänä. Vesi on niin tummaa, miltei mustaa kulkijan silmille. Pilvet alkavat väistyä ja taivas muuttuu osin harmaasta siniseksi, aurinko pilkahtaa. Kesäpäivän luonto on silmiä hivelevän kaunis aarnialueen rauhallisessa hiljaisuudessa. (Karhunahas, Petäjävesi) Elokuussa aurinko paistaa miltei pilvettömältä syvän siniseltä taivaalta, ilman lämpö hivelee veneilijää. Muutama pilvenhattara kaunistaa valtavaa taivaankantta, järven pinta kimaltelee auringon säteissä. Vesi aaltoilee veneen lipuessa kohti rantaa, kuha sätkii veneen pohjalla. Luontoäiti kastelee vihdoin kesän kuivattamaa maata, ilma raikastuu. Kuha tirisee kesäkeittiössä pannulla ja mehumaija porisee vieressä, puutarhan antimet ovat päässeet pataan: kauniin vihreät omenat, tummat herukat ja mehukkaat raparperit. Perhonen lentelee ikkunassa, sen värikkäät siivet ovat niin hauraat. Orava kiipeilee pihan laidalla seisovassa valtavan korkeassa petäjässä, sen vikkelät jalat viistävät rapisten puun pintaa. Yrtit tuoksuvat ruukussa, on sadonkorjuun aika. Ilta alkaa viiletä, syksy tekee tuloaan.(Lapinlahti, Keuruu) Syyskuussa aurinko paistaa rantaan ja maisema lumoaa kellertävissä syysväreissään. Puiden lehdet ja rantakaislikko keinuvat tuulessa, ilmassa tuntee syksyn viileyden. Luonto alkaa vaihtamaan syyspukua ylleen, lehdet hohtavat kultaisina aurinkoa vasten. Syksyn tuoksu leijailee ilmassa, maa on jo osin lehtien peitossa. Kylmennyt vesi peilaa laskevan auringon valoa, päivä laskee mailleen, alkaa jo hämärtää. Niin kaunis näky tuoksuineen, syksy on saapunut. (Keurusselkä, Keuruu) Lokakuussa ruska loistaa vielä värikkäänä, puut ovat kuitenkin jo koristelleet maata pudonneilla lehdillään.Taivas on jyhkeän harmaa ja pudottelee vesipisaroita syksyiseen luontoon. Savu nousee kodan piipusta, makkarat ritisee nuotion poltteessa. Rinteestä on näkymät silmänkantamattomiin, järvi monine saarineen kiehtoo vaeltajaa. Pienen männyn siluetti taivasta vasten on kiehtova kaikessa vaatimattomuudessaan, tumma neulaspuku yllään. Illan tullen alkaa pakastaa, lumihiutaleet alkavat leijailla maata kohden, talvi tekee tuloaan. (Tahkovuori, Nilsiä.) Marraskuussa taivas on kirkas, tähdet ja kuu loistavat tummalla taivaalla. Puut ovat jäähuurteessa kurottaen kohti taivasta, jääkiteet kimaltelevat pakkassäässä. Tuhannet tähdet kirjoittavat tarinaa, jonka voi kuulla metsän hiljaisuudessa. On niin kaunista, ilma on kylmä ja raikas. Kulkija tuntee itsensä pieneksi luonnon keskellä, valtavan taivaan kannen alla. Hanki hohtaa, metsä on pimeä mutta silti niin valkea. Luonto on nukahtanut uneen, talvi on tullut. (Lapinmäki, Keuruu) Joulukuussa maa on saanut lumipeitteen ylleen, lumihiutaleet ovat laskeutuneet myös puiden oksille. Jouluvalot koristavat pihamökin räystästä ja ikivihreää tuija-aitaa, ne tuikkivat kauniisti pakkasilmassa. Ruusunätkelmä on kietoutunut heinäseipäitä pitkin seinälle, sen lehdet hohtavat huurteisina. Taivas on melko selkeä ja kauniin sinertävä, kuun sirppi on suurenemaan päin. On jo hämärää, ilta on kääntymässä yötä kohden. Taas odotamme niin suloista ja rauhallista joulua, itsenäisessä rakkaassa kotimaassamme, tulkoon joulu taas meille. (Kotipihani, Keuruu) Hyvää itsenäisyyspäivää minun 102-vuotias Suomeni 6.12.2019!