Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Humus huolena järvipäivässä–Järvien kunto kiinnostaa tavallisia ihmisiä myös Keurusseudulla

Humus? Mitä se on, mitä se tekee ja mistä se tulee? Jyväskylän Paviljongissa lauantaina 27. huhtikuuta järjestettävän Järvipäivän ohjelmassa on paneelikeskustelu humuksesta, turvemaiden vesistöjen suurimmasta ongelmasta. – Humus on soilta ja yleensä turvemailta maanmuokkauksen seurauksena järviin ajautuvaa turvetta, jota esiintyy liuenneena ja kiintoaineena. Se aiheuttaa veden värin tummumista, näkösyvyyden pienenemistä, rantojen liettymistä, vähentää happipitoisuutta, estää veden käyttöä talousvetenä, haittaa uintia ja kalastusta ja aiheuttaa kalojen elohopeapitoisuuden lisääntymistä ja on siten myös terveydelle vaarallista, kertoo Jaakko Koppinen Multialta, Pelastetaan Reittivedet ry.stä. Keski-Suomen liiton toimeksiannosta Järvipäivät tapahtuman vastuullisena toteuttajana on Pelastetaan Reittivedet ry. Mukana Suomen Luonnonsuojeluliiton vesistölähettilästoiminta, Jyväskylän Yliopiston CORE-tutkimus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energia, Taiteen edistämiskeskus ja ProPäijänne yhdistys. Paneelikeskustelussa viranomaisten kantaa edustaa neuvotteleva virkamies Antton Keto , metsätaloutta ja puuhakkeen ja turpeen käyttäjää kenttäpäällikkö Pauli Rintala ja toimitusjohtaja Tuomo Kantola ja asiantuntijoita FT Kari-Matti Vuori ja ympäristösihteeri Kalle Laitinen . Kansalaisilla on järvistä huoli – Tavoitteena on tuoda esiin kansalaisten kiinnostus järvien tilanteeseen ja merkitykseen, lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia järvien tilaan vaikuttaviin asioihin ja saada aikaan pysyvää, kaikkia kansalaisia koskettavaa toimintaa järvien tilan ja arvostuksen parantamiseksi, selvittää Koppinen. Keuruuta ja Multiaa aihepiiri koskettaa merkittävästi. – Keuruun ja Pihlajaveden reiteillä pääosin vesissä on hyvin korkeat humuspitoisuudet ja ahvenissa, kuhissa ja haukikaloissa korkeat elohopeapitoisuudet. Monilla alueilla uinnin jälkeen on otettava suihku, kalastusverkot pestävä säännöllisesti, näkösyvyys on alle metri jopa vain 40 senttimetriä. Vesiä ei ovi käyttää esimerkiksi löylyvetenä, sanoo Koppinen. Humukselle ei löydy virallista määritelmää Humusta ei ole virallisesti määritelty, eikä se vaikuta viranomaisten arvioihin järvien ja jokien luokittelusta ja erilaisten taloudellisten toimenpiteiden ja maanmuokkauksen vaikutuksista järviin. Tavalliset mökkiläiset ja kalastajat havaitsevat sen joka päivä ja siksi he näkevät humusvedet toisessa valossa kuin viranomaiset. Humus on myös ympäristökonfliktien aiheena toiminnanharjoittajien ja kansalaisten välisissä erimielisyyksissä. – Järvien, jokien ja soiden tilanteesta näkemykset siis poikkeavat. Vielä enemmän saattavat poiketa näkemykset siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttamassa ongelmiin, joita on havaittavissa. Kuitenkin tiedämme, että kaikki toivovat sekä järville että muulle luonnolle hyvää. Miten voimme parhaiten edistää yhteistyötä järviluonnon arvostuksen lisäämiseksi ja kaikkien järviemme hyvän tilan saavuttamiseksi? Tämä on paneelin ydinkysymys, selvittää Jaakko Koppinen. Humusta ei huomioida vesien luokittelussa – Yksi tärkeä näkökulma on järvien ja jokien luokittelun perusteet ja siihen haluamme kohdistaa huomion. Keski-Suomen järvien pinta-alasta 93 prosenttia on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tämä viesti lähetetään julkisuuteen. Tässä luokittelussa ei kuitenkaan oteta lainkaan huomioon veden kelpoisuutta talousvetenä, soveltuvuutta virkistyskäyttöön eikä kalojen ravintoarvoa. Ekologisen tilan määrityksessä otetaan pääosin huomioon veden fosfori- ja typpipitoisuudet ja jokien osalta myös pH, selvittää Koppinen. Toinen luokittelu on kemiallinen luokitus; hyvä tila tai hyvää huonompi tila. Pääosin vaikuttavana tekijänä on ahventen elohopeapitoisuus. – Nykyään tiedetään, että mitä enemmän järvien ja jokien vedessä on humusta, sen korkeampi on kalojen elohopeapitoisuus. Samoin tiedetään, että mitä korkeampi humuspitoisuus, sen huonompi on kalojen ravintoarvo. Mitä korkeampi humuspitoisuus, sitä vähemmän sitä voidaan käyttää talousvetenä ja sen huonompi on sen soveltuvuus virkistyskäyttöön, mitä enemmän humusta sen pienempi on näkösyvyys ja sitä enemmän rannat ovat liettyneet. Kemiallisen tilan osalta Keski-Suomen järvien pinta-alasta pääosa on hyvää huonommassa tilassa. Tästä syystä meillä ja viranomaisilla on erilainen käsitys järvien ja jokien nykyisestä tilasta, toteaa Koppinen.