Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Runebergin sanoittama virsi Sun kätes, Herra, voimakkaan puhutteli rintamalla

Suomen kansallisrunoilijana pidetyn Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) kuolemasta tulee toukokuun alussa kuluneeksi 143 vuotta. Mittavan kirjallisen luomistyönsä loppuvaiheissa 1850-luvulla Runeberg omistautui virsirunoudelle. Yksi hänen isänmaallisina pidetyistä virsistään on virsi 577, Sun kätes, Herra, voimakkaan . Runeberg laati virren vuonna 1855, ja sen ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1857 Lasten Suomettaressa . Nykyiset suomenkieliset sanat ovat Wäinö Havaksen (1898–1941) käsialaa. Havaksen sanoitus liitettiin virsikirjaan vuonna 1938. Ensimmäinen säkeistö kuuluu: Sun kätes, Herra, voimakkaan / suo olla turva Suomenmaan / niin sodassa kuin rauhassa / ja murheen, onnen aikana. Runebergin virsi on soinut suomalaisten elämän monissa vaiheissa. Siitä tuli tärkeä myös rintamamiehille talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Runeberg aloitti yliopisto-opinnot Turussa vuonna 1822. Välillä hän toimi kotiopettajana voidakseen rahoittaa opintojaan. Yhtenä hänen kiinnostuksen kohteenaan olivat talonpoikien muistot vuosien 1808–1809 ja 1788–1790 sodista. Turun vuonna 1827 tapahtuneen palon jälkeen Runeberg siirtyi Helsinkiin ja julkaisi virkaväitöskirjansa 1830-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin hänestä alkoi muotoutua runoilija. Virsirunojen kausi ajoittuu vuosiin 1854–1857. Virrestä 577 ja Maamme -laulusta vuodelta 1846 sanotaan löytyvän yhteisiä piirteitä. Molempien runojen yhteisenä teemana on ainakin kansallismielen nostatus, minkä voi nähdä virren toisesta säkeistöstä: Sun armos täällä meille soi, / mi kallehinta olla voi, / ja meille alla auringon / tää synnyinseutu rakkain on. Vuonna 1863 Runeberg sai metsästysretkellä halvauskohtauksen, mistä ei enää parantunut. Hän eli vuoteenomana vuonna 1877 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Runoilijalta jäivät näkemättä 1800–1900-luvun taitteen poliittiset ja yhteiskunnalliset myllerrykset, jotka viimein johtivat Suomen itsenäistymiseen. Virren 577 säkeistössä 8 hän kuitenkin kirjoittaa kuin tulevia tapahtumia ennakoiden: Sä autoit valoon tämän maan / kuin kedon kukan ummustaan. / Sen varttua suo valossas / ja hoida sitä armossas. Runeberg korjaili ja uudisti monia aikansa virsiä ja kirjoitti itse 62 uutta virttä. Virsi 577 tunnetaan myös Ruotsin ja Norjan kirkon virsikirjassa. Lähde: Klinge, Matti 1997. Runeberg, Johan Ludvig. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.