Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Koulunkäyntiä Teletalolla 60 vuotta sitten – ”Nuorisovankilan” viimeisen ikäluokan oppilaita kokoontui vanhaan opinahjoonsa.

Viiden oppilaan ryhmä asettui asialliseen riviin valokuvattavaksi niin sanotun Teletalon portaille Keuruun keskustassa. Ilmassa oli samanlaista huulenheittoa kuin heillä oli 60 vuotta sitten; hahmojen olemus vain on muuttunut ja aika yhteiskunnassa vaihtunut. Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1960 Teletalolla aloittivat oppikoulunsa pääasiallisesti 1949-syntyneet oppilaat, mukana oli joitain 1948 -syntyneitäkin. Tuolloin 1A-luokalla koulutiensä aloittanut keuruulainen Matti Sorsa muisteli ensiluokkalaisia olleen noin 120, jotka jaettiin kolmeen luokkaan. – Luokat olivat jaettu siten, että 1A- ja 1C -luokka opiskelivat englantia vieraana kielenään ja 1B-luokalla luettiin saksaa. Englannin kieltä luki silloin jo suurin osa oppilaista; aiemmin saksa oli ollut suositumpi kieli, Sorsa kertoo. Sorsan mukaan koulussa oli tiukka kuri, mutta hyvä henki. Vaatimustaso oli sen verran korkea, että joka vuosi useat saivat ehdot tai jäivät luokalleen. – Oppiaineet olivat kuta kuinkin samoja kuin tänä päivänä. Rehtori Jussi Rainio oli yksi koulun legendaarisimmista opettajista. Muita tunnettuja henkilöitä olivat äidinkielen opettaja Carl (Kalle) von Schoultz , englanninkielen opettaja Anni Äijälä sekä biologiaa meille päähän päntännyt Lyyli Jalonen . Meidän luokanvalvojaksi tuli vuonna 1960 pitkään Keuruulla myöhemmin opettajana toiminut Auli Viikari , muistelee Sorsa. Sorsa myöntää 60 vuotta myöhemmin, etteivät oppilaat aina käyttäytyneet hyviä käytöstapoja noudattaen. – Kyllähän me välillä olimme aika ilkeitä opettajille. Tänä päivänä sellainen käytös menee vakavan koulukiusaamisen piikkiin, Sorsa sanoo. Tuohon aikaan Puolustusvoimain entistä varikkorakennusta kutsuttiin ”nuorisovankilaksi”. Nimen taustalta löytyy kouluneuvos O. Lakan tarkastuskertomus, missä koulu ja sen pihamaata kiertävä piikkilanka-aita muistutti hänen mielestään ”helposti jonkinlaista nuorisovankilaa.” – Koulun kellarikerroksessa oleva opetustila ristittiin Manalaksi, koska se oli pohjakerroksessa, siellä oli maalattia, eikä ikkunoita lainkaan. Koulun pihalla oli käytössä ulkovessat. Pojilla oli viisi- tai kuusireikäinen huussi, tyttöjen puolella en käynyt, Sorsa nauraa. Oppitunteja pidettiin myös ”nuorisovankilan” läheisyydessä olevissa rakennuksissa. Lehtiniemen pappila, Aromaan koulu, Keuruun työväentalo ja urheilukenttä toimivat opetustiloina eri oppiaineissa. Sorsa muistelee myös hymyssä suin, kuinka oppilaille ilmoitettiin oppilaspaikasta. – Ulko-oveen laitettiin kouluun päässeiden nimet paremmuusjärjestyksessä. Pisteitä sai siitä, kuinka hyvin oli pärjännyt pääsykokeissa. Ennen lukuvuoden alkua kävimme porukalla katselemassa listoilta, pääsimmekö aloittamaan koulua siellä, Sorsa sanoo. Äidinkielenopettaja von Schoultzin pitämä kirjoittajapiiri julkaisi Maankiertäjä -oppilaslehteä, josta Sorsan 1B-rinnakkaisluokalla koulua käyneellä Ali Vuolle-Apialalla on hallussaan vieläkin alkuperäinen kappale. – En muista enää, julkaistiinko Maankiertäjää enempää kuin tämä yksi kappale. Tässä oli oma toimituskuntansakin, Vuolle-Apiala esitteli lehteä. Sänkikonva eli sänkiäiset oli yksi lukuvuoden odotetuimmista ja samalla pelätyimmistä tapahtumista oppilaiden keskuudessa. Sänkikonvassa vanhemmat ikäluokat keksivät koulunsa aloittaneille ekaluokkalaisille kaikkia tehtäviä, joiden päätteeksi tulokkaat kastettiin koulun oppilaiksi. – Sänkikonvassa tanssittiin ja leikittiin piirissä. Moni löysi sieltä ensimmäisen tyttö- tai poika ystävänsäkin, muistelee Riitta Lehtomäki . Muutto omin voimin Vuonna 1960 syksyllä koulunsa aloittaneet kävivät ensimmäisen luokan syyslukukauden vielä "nuorisovankilassa". Kevätlukukausi alkoi 9. tammikuuta 1961 kello 12 edelleenkin samassa paikassa sijaitsevassa Keuruun yhteiskoulussa. – Muutto "nuorisovankilasta" yhteiskoululle tehtiin itse 19.12.1960. Oppilaat kantoivat opetusvälineitä ja muita koulutyöhön liittyviä tarvikkeita itse 400 oppilaan parijonossa. Koulun raskas kalusto siirrettiin uudelle koululle keuruulaisten kauppojen muuttotalkoisiin lainaamilla autoilla, Sorsa muistelee. Rehtori Jussi Rainion kirjoittamassa Yhteiskoulu Keuruulla 1908–1910 ja 1945–1970 -kirjassa kerrotaan oppilaiden muuttopäivänä tekemistä julisteista ja iskulauseista, joita kannettiin mukana muuttokulkueessa. Julisteet Vihdoinkin ja Manalasta päivänvaloon kertoivat siitä, kuinka uuteen kouluun siirtymistä oli odotettu pitkään. – Teletalolla olleen koulun vanha tunnuslause oli Eteenpäin-ylöspäin . Taisi olla Haapalan Onni , joka tutki hetken iskulausetta sanoi, että "olisi tuossakin säästänyt maalia, kun olisi kirjoittanut että yläviistoon", Vuolle-Apiala nauratti luokkakavereitaan Teletalon pihassa.