Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Onko tapulissa lepakoita?

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Yleisö voi osallistua näytteiden keräämiseen ja lepakkoyhdyskuntien etsimiseen. Näytteiden kartuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, jolla on pääsy lepakoiden kesäyhdyskuntaan. Keräyspaperit viedään lepakoiden lepopaikan alapuolelle, ja paperille pudonneet papanat kerätään säännöllisin väliajoin koeputkeen. Keräysvaiheessa on erityisen tärkeää, että lepakoita ei turhaan häiritä tutkimuksen aikana. Kaikki kerätty materiaali lähetetään tutkimuskauden lopussa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, joka koordinoi papanapankkia. Tutkimus kestää toukokuulta elokuulle, ja mukaan voi ilmoittautua toukokuun puoleen väliin saakka. Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö. Minne voisi asentaa kameran? Tutkimuksessa seurataan myös videokameroiden avulla lepakoiden elämää lisääntymisyhdyskunnissa, ja tutkijat etsivät myös paikkoja, joihin kameroita voisi asentaa. Tutkimuksen kohteena on ilmastonmuutoksen vaikutus lepakoiden lisääntymiseen. Suomi on hyvä maa tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon, sillä se on etelä-pohjoissuunnassa pitkä, ja lajiston on täytynyt sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Lepakot lisääntyvät hitaasti ja ovat pitkäikäisiä, ja siksi erinomaisia mallilajeja ilmastonmuutostutkimuksessa. Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä, ja siksi täysin riippuvaisia hyönteisten esiintymisestä. Tavallisesti lajit, joilla on lyhyt elinkierto, pystyvät sopeutumaan elinympäristön muutoksiin nopeammin kuin lajit, joilla sukupolvenvälit ovat pidempiä. Tutkimuksessa selvitetään molekyylimenetelmin, mitä ravintoa lepakot käyttävät, ja miten ravintohuippu ajoittuu lepakoiden lisääntymiskauden kanssa. Tarkoitus on saada kerättyä papanoita kaikkialta Suomesta, jotta ruokavalion erot eri alueilla ja eri lajeilla saadaan tutkimuksessa esiin. – Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) on ainoa koko Suomessa tavattava lepakkolaji. Se lisääntyy hitaasti, sillä naaraat synnyttävät vain yhden poikasen kerran vuodessa. Naaraat kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin synnyttämään ja imettämään poikasiaan, ja nämä yhdyskunnat hajoavat poikasten tultua lentokykyisiksi. Haluamme tutkia, miten kevään ja alkukesän lämpötila ja sääolosuhteet vaikuttavat lepakonpoikasten syntymäajankohtaan etelä-pohjoisakselilla, kertoo väitöskirjatutkija Kati Suominen Luomuksesta. Tutkimukseen voi ilmoittautua mukaan osoitteessa blogs.helsinki.fi/batscience/papanapankki