Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Miten suunniteltuun paikkakunnan yhteiseen uudistettavaan tulevaisuuteen pitää suhtautua?

Keuruulla ollaan tyrmäämässä Haapamäen rautatieläiskylän kehittämissuunnitelma toisarvoisena arkkitehtityönä. Tässä asiassa mennään nyt sellaisille alueille, joista päättäjillä ei ole hajuakaan. Koska saavutettua tulosta ei ole kauppaamalla tavoitettu, eikä myöskään vuokraamalla entiseen ala-asteen vankkaan rakennukseen. Kyseenalaiselta tuo tarjousasetelman sitovuuspäämäärä ja toteutusasetelmakin haiskahtaa. Keuruu ehkä iloitsee siitä päätöksestä, millä Haapamäen aseman ja maa-alueen etuosto-oikeus tuli onnistuneesti purettua. Nyt voi häpeilemättä vapaasti ilmaista, että jätettiin erittäin arvokas ja valtakunnallisesti merkittävä rautatiekulttuurikokonaisuus herran haltuun. No, etuhan sille oli jo ennakkoon katsottu, kun silloin tosiasiassa valmisteltiin vähin äänin loikkaamista ulos Haapamäen kehittämissuunnitelmasta, parin hankitun ja ratkaisevankin äänen turvin. Onhan aina tiedostettu, ettei toisen omistamalle maalle saa rakentaa, saati aloittaa korjaus- tai muutostöitä. Hiertääkö tässä asiassa etupäässä se, että on kolme eri tahoa? Aseman ja alueen omistaja, kyläyhdistys ja kaupunki, joiden intressit ovat jotenkin vastakkain, sekä vielä paikkakuntalaiset päälle, jotka hekin odottavat jotain tapahtuvaksi. Mutta ei tapahdu mitään, kun ei tiedetä, kuka kutsuu neuvottelijat kokoon, sekä käynnistää tuolle projektille vihdoinkin alkuneuvottelut, joiden tahtotilalla on vuosia keploteltu. Saamattomuus ja uskalluksen puute, sekä tunnistettava veruke, kun asia ei kaupungille ainakaan saa kuulua ja aiheuttaa kuluja. Sehän se määrää tämän ajan asioiden kehitystä, sekä kaupungin käyttämää muotihöpötystä realiteeteista. Tällaisiin kulttuuritekoihin sidottuna se on pelkkää tahallista ymmärtämättömyyttä, kun rahoituskin etenee muita virtoja käyttäen. Kyläyhdistyksen, jonka koordinoima tuo suunnitelmakin on, pitäisi nyt ottaa aktiivinen rooli asiaan. Vai halutaanko tuota pattitilannetta vain jatkaa ja haudata kehittämissuunnitelma kaikessa hiljaisuudessa vihreän veran alle. Mennä vielä ihailemaan joukolla purkutöiden näytöstä keskelle kylää. Uskon, ettei tuo voi olla kovinkaan suositeltavaa työtä ilmanalan turmelemisen ja meluhaittojen tähden taajaman sydämessä tapahtuvana tuhotoimintana. Jotain ehkä sentään lakipykälät kertovat pölyhaitoista koskien lähialueen päiväkotia ja ainoaa elintarvikeliikettä. Niitähän jo VR:n sepelinlastausalue pöllyttää. Halutaanko Haapamäkeä aidosti kehittää, eikä vain nähdä taajama joka käänteessä riistojen kohteena kaupungin silmin katsottuna. Niin herätkää jo arvon päättäjät huomaamaan, minkä jälkikäteen korjaamattoman virheen olette tekemässä. Kehittämissuunnitelman peruskivenä kun ovat juuri ala-asteen tilat, joihin korjausrakentamiskeskus materiaalivarastoineen kuuluisivat. Lisäksi tiloihin tulisi kurssitoiminta. Voi vain tyrmistyneenä ihmetellä kunnalliselta taholta tapahtuvaa harkitsematonta asialle sopivien rakennusten tuhlausta ja Haapamäen uinumisen jatkamista. Ei Haapamäki ole Keuruulle enää mikään kilpailija ja ainainen ottomaatti, vaan korvaamaton mahdollisuus, jos se oikein katsottuna vain halutaan myöntää ja ymmärtää. Varsinainen kuriositeetti on myös purkaa ja rakentaa samoista tarpeista uutta puretun tilalle. Äly hoi älä jätä! Ei tuhota tahallaan sitä perusidean mahdollisuutta, mikä saa Haapamäen vielä elämään. Antero Pohjonen