Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Muutama ennätys rikottavissa – Keuruun keskusurheilukentällä on tehty hurjia tuloksia

Keuruun keskusurheilukentän tuloshistoria on nykypäivän suomalaisille huippu-urheilijoille kovaa luettavaa. Aikoinaan hiilimurskapäällysteisellä kentällä tehtailtiin tuloksia, joiden eteen tämän päivän suomalaiset huiput joutuvat ylittämään itsensä. Toki sekaan mahtuu realistisiakin mahdollisuuksia saada nimi kenttäennätysten historiaan. Yksi kovimmista tuloksista on Lasse Virenin olympiavuonna 1976 juoksema aika 3 000 metrillä 7.54,57. Myös entisen neuvostoliittolaisen Janis Lusisin vanhalla keihäsmallilla nakkaama 87,58 kestää ajan saatossa hyvin kansainvälisen vertailun. Lusiksen kaaresta on aikaa peräti 51 vuotta. Molemmat Keuruun keskusurheilukentän ennätyksiä tehneet miehet ovat voittaneet myös olympiakultaa. Kenialaisen Lewis Koririn aika 10 000 metrillä 27.57,07 ei mene lähivuosina rikki. Korir pinkoi kenttäennätyksen vuonna 2012. Lisäksi neuvostoliittolaisen Vjasheslav Bordukovin pituustulos 798 vuodelta 1990 on kestänyt ajan hammasta hyvin. Naisten puolella Trinidadin Candice Scottin vuonna 2008 heittämä moukarikaari 68,70 on myös kova, kuten Dominikaanisen tasavallan Josep Herminin aika etusuoralta Dominika 11,52 vuodelta 1995. Kovatasoinen naisten ratakävelykisa Naisten kiekonheiton uusi kenttäennätys syntyy ensi kesänä, mikäli Keuruun Kisailijoiden Salla Sipponen ei kärsi loukkaantumisesta ja koronavirustilanne antaa periksi kilpailla. Nykyinen ennätys on Sipposen kovan kilpakaverin Sanna Kämäräisen nimissä vuodelta 2013. Kämäräinen heitti silloin 56,63. Sipposen alkuvuoden testitulokset ja hallitulokset ennakoivat hyvää tuloskautta. Loukkaantumisen välttäessään myös Keuruun Kisailijoiden Tuuli Järvinen passittaa latvialaisen Ildze Bortascenokan kenttäennätyksen 360 historiaan jos ei ensi kesänä, niin sitten seuraavana. Keuruun Juhannuskisojen monivuotinen kilpailujohtaja Kari Rautava pitää kentällä järjestetyistä kisoista kovatasoisimpana vuonna 1995 naisten 3 000 metrin ratakävelyä. – Siinä kisassa oli mukana kaikki maailman huiput, myös Suomen Sari Essayah. Saimme muun muassa Italiasta ja Saksasta huippukävelijöitä Keuruulle. Essayah yritti kisassa uutta SE:tä, mutta jäi siitä kymmenisen sekuntia. Silti hänen aikansa 12.19,06 kestää vielä tänä päivänkin vertailun, Rautava sanoo.