Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pommeja pudotettiin yhtenä talvisodan päivänä yli 300 – Kangaslammen syvyyksissä palanen Haapamäen historiaa

Toukokuun lopulla Haapamäen Kangaslammesta magneettikalastetuista merkinantoräjähteistä ei voi tehoiltaan puhua edes samana päivänä, jos vertailukohteena ovat lammen syvyyksissä olevat sodanaikaiset lentopommit. Talvisodan aikana Neuvostoliitto pommitti Haapamäen strategisesti tärkeää rautateiden risteysasemaa viisi kertaa ja kerran Pihlajaveden asemaa, jota vahingossa vihollisen lentäjät ilmeisesti luulivat Haapamäen asemaksi. Haapamäellä asuvan Matti Heinosen isä Ilmari Heinonen toimi talvisodan aikana Haapamäen rautatieasemalla paitsi junanlähettäjänä, myös vastaavana väestönsuojelupäällikkönä. Ilmari Heinosen pitämän sotapäiväkirjan autenttiset muistiinpanot ja pommitustilastot kertovat kylmää tarinaa haapamäkisten silmin talvisodasta. – Isä piti tarkkaa kirjanpitoa pommituspäivistä, lentokorkeuksista, pommien lukumäärästä sekä pommien aiheuttamista vaurioista. Suurin pommitus tapahtui karkauspäivänä 29.2.1940 kello 15.25, jolloin isän kirjanpidon mukaan 47 pommikonetta pudotti koko Haapamäen kylään yli 300 pommia. Minulla oli aikoinaan karttakin siitä, mihin pommeja oli pudonnut, Matti Heinonen kertoo. Kaikki pommituksissa pudotetut lentopommit eivät kuitenkaan räjähtäneet, vaan niitä jäi suutareiksi ratapihalle ja sen läheisyyteen. Kangaslammen rannalla asunut Matti Simelius kertoi aikoinaan Matti Heinoselle katselleensa tuvan ikkunasta, kun miehet vetivät hevosella ja reellä suutariksi jääneitä pommeja Kangaslammen jäälle tehtyyn avantoon. – Se on ollut vaarallinen paikka niin miehille kuin hevosellekin. Suutareiksi jääneitä lentopommeja oli useampia. Ne ovat siellä pohjamudissa edelleen. Yksi pommituksiin liittyvä tarina sijoittui Matti Heinosen kotitaloon rautatieaseman lähellä. –  Juho Kokkonen -niminen henkilö kertoi aikoinaan, kuinka lentopommin paineaalto tuli piipunhormista tupaan sisälle. Uunin pohjalla olleet punaiset kekäleet lensivät paineaallon voimasta tuvan lattialle ja olisivat sytyttäneet koko talon tuleen, jos tuvan penkillä ollut vesiastia ei olisi samassa rytäkässä kaatunut ja sammuttanut hehkuvia kekäleitä, muistelee perimätietona asian kuullut Matti Heinonen. Haapamäen rautatieaseman sotapäiväkirjaan Ilmari Heinosen viimeinen päivitys keväällä 1940 kertoi talvisodan päättymispäivänä tehdyistä raskaista alueluovutuksista: ” Rauha tehtiin 13.3. kello 11 päivällä, jolloin sotatoimet lopetettiin. Raskas rauha Suomelle. Rajat ovat samat kuin Uudenkaupungin rauhassa. Suomi menetti Viipurin läänin, osia Kuusamosta ja Petsamosta, Kalastajasaarennon, Hangonniemen ja Suomenlahden saaret menetettiin. Toivottavasti rauha on väliaikainen .” – Isä ei toivonut viimeisellä lauseellaan uutta sotaa, joka sitten kyllä tuli myöhemmin, vaan sitä, että menetetyt maa-alueet saataisiin takaisin, Matti Heinonen sanoo. Pommituksista on Haapamäellä asuva Pentti Saarinen tehnyt ansiokkaan kirjan Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–1940 . Saarinen on koonnut kirjaansa yksityiskohtaista tietoa pommituksista, sotapäiväkirjoista ja henkilökertomuksia. Saarinen mainitsee kirjassaan, että Haapamäkeä pommitettiin ensimmäisen kerran uudenvuodenaattona 1939. Seuraavan kerran pommeja pudotettiin 20.01.1940, 19. ja 20.2. 1940 sekä karkauspäivänä 29.2.1940. Pommikoneet suuntasivat pommien pudotusalueelle myös konekivääritulta. Rautatieaseman lisäksi Haapamäen Suoja oli kylän puolustamisen kannalta yksi keskeisistä paikoista. Suojan katolla sijaitsi ilmavalvontatorni, josta tehtiin havaintoja vihollislentokoneista. Kangaslammen pohjassa olevat lentopommit ovat näihin päiviin saakka aiheuttaneet huolta haapamäkisille. Haapamäellä nuoruutensa viettänyt, mutta nykyisin Keuruulla asuva Esko Soini ilmoitti erään toisen henkilön kanssa kymmenisen vuotta sitten sodanaikaisista pommeista Räjähdekeskuksen Varikolle Ähtäriin. – Ähtäristä ilmoitettiin, etteivät he voi tehdä ilman poliisin virka-apupyyntöä mitään. He kertoivat, että jos pommeja täytyy lähteä Kangaslammesta nostamaan, pitää puoli Haapamäkeä evakuoida. Teimme lopulta tutkintapyynnön niistä Keuruun poliisille, mutta asia ei edennyt koskaan mihinkään, sillä pyyntö hukkui poliisin virkakoneistoon, eikä siitä koskaan sen jälkeen kuulunut enää mitään, Soini muistelee.